Unelmatyöstä unelmaeläkkeeseen

Tänään keskustelu on vellonut paljon työmarkkinajärjestöjen eläkeneuvottelujen ympärillä. Akava käveli eilen ulos neuvotteluista, koska ei kokenut saavansa jäseniään tyydyttävää ratkaisua aikaan. Tästä voi lukea lisää täältä ja täältä.

Monille nuorille tämä eläkeratkaisu ei kuitenkaan merkitse oikein mitään. Usko siihen, että tämä ratkaisu oikeasti pitäisi seuraavat 30 vuotta, on heikko. Moni on kertonut, ettei usko koskaan pääsevänsä eläkkeelle ja tämän takia aloin miettiä, että millainen olisi oma unelmaeläkeeni. 

Pohditaan ensin sitä, mikä on unelmatyö. Annan työssäni paljon palautetta CV:istä ja työhakemuksista etenkin opiskelijoille. Olen tämän vuoden aikan lukenut varmaan sata CV:tä ja varmaan enemmänkin hakemuksia, koska moni lähettää useamman hakemuksen kommentoitavaksi. Näissä hakemuksissa on yksi asia, joka pistää silmiin nyt enemmän kuin 3 vuotta sitten, kun aloitin tässä hommassa. Se on yksi sana: unelmatyö.

Unelmatyö on asia, joka on hiipinyt lähes jokaiseen työhakemukseen. Lähes poikkeuksetta hakemuksissa toistuu tuo sana ja aina henkilö on hakemassa juuri sitä unelmatyöpaikkaansa. Valitettavasti tämä, että jokainen työnhakija ilmoittaa juuri tämän työn olevan oma unelmatyö vie siltä sanalta tietenkin painoarvoa pois. Unelmatyötä voidaan koittaa määritellä jonkin verran.

Unelmatyö on väkisin suhteessa työkokemukseen. 15-vuotiaan unelmatyö on täysin erilainen kuin 30-vuotiaan eli unelmatyö on aina suhteutettu omaan kokemukseen. Unelmatyö siis vaihtelee.

Uskoisin myös, että unelmatyössä yhdistyvät henkilön arvot sekä kyvyt eli unelmatyö on sellaista, mitä haluaa tehdä sen takia, kun uskoo sen olevan tärkeää.

Unelmatyö on myös sellaista, jossa pääsee hyödyntämään oppimaansa eli koulutusta vastaavaa työtä. Työssä oppii uutta ja voi kehittyä eteenpäin.

Jos nämä kaikki ehdot toteutuvat niin ainakin vielä tällä nuoruuden viattomalla kokemuksella uskallan sanoa, että unelmatyössä viihtyy myös pidempään. Tällöin alan ihmetellä hinkua eläkkeelle jo 55 ikävuoden jälkeen. Eihän siinä ole työuraa takana vielä kuin vasta pari vuosikymmentä.

Jos unelmatyö vaihtelee oman kokemuksen ja mielenkiinnon mukaan niin luultavasti vaihtelee myös unelmaeläke. Onko unelmaeläke muuta kuin tietty määrä rahaa?

Mielestäni on. Unelmaeläke koostuu samoista asioista kuin unelmatyö. Se on asioiden mahdollistamista. Unelmaeläkkeellä saan jatkaa myös asioita, joiden parissa viihdyn niin työelämässä kuin vapaa-ajalla. Unelmaeläkkeelläkin voi kokea tekevänsä jotain merkityksellistä ja olevansa tärkeä osa koneistoa. 

Yksi esimerkki unelmaeläkkeestä olisi tietynlainen osa-aikaeläke, joka mahdollistaisi tietynlaisen työskentelyn sekä sosiaalisen piirin. Se huomioisi sen, että ihmiset vanhenevat ja eivät jaksa enää samalla tavalla kuin vastavalmistuneet. Se ei kuitenkaan poistaisi ihmisten intoa tehdä töitä oman alan parissa. Yleensäkin downshiftaus työuran loppupäässä voi hyvin pidentää aikaa, jonka jaksaa olla töissä. 

Työelämä muuttuu kuitenkin jatkuvasti ja nykyään työn tekeminen ei ole enää sidottu yhteen paikkaan, vaan etätyömahdollisuudet kasvavat. Myös työsähköposteja luetaan helposti vapaa-ajalla ja työpuheluihin vastaillaan kesken lomankin. Työ ja vapaa-aika alkavat helposti sekoittua. Itse olen jo oikeastaan tottunut siihen, että hoidan työasioita melkein mihin aikaan tahansa esimerkiksi facebookin kautta. En usko, että tilanne tulee palaamaan toimistotyöaikaan vaan työn ja vapaa-ajan raja tulee häljymään vielä enemmän. Tämän vuoksi onkin vaikeaa ajatella tilanne, jossa henkilö, joka on tehnyt tällaista työtä 40 vuoden ajan yhtäkkiä lopettaa työnteon ja lähtee eläkkeelle. Työ on enemmän osa elämää. Ja jotenkin minua ei haittaa ajatus siitä, että näin on, koska työ on myös osa sosiaalista piiriäni. 

Itse ainakin toivoisin voivani tehdä työtä niin pitkään kun vain jaksan ja intoa riittää. Elinajanodote on ikäiselläni naisella reilu 80 vuotta, joten tilastollisesti elän vielä noin puoli vuosisataa. Toivon voivani käyttää tämän koko ajan jotenkin hyödyksi ja siksi eläkkeelle pääsy kuullostaa jotenkin oudolta ajatukselta. Ikään kuin joutuisin koko ikäni odottamaan vain ja ainoastaan eläkkeelle pääsyä.

En kuitenkaan halua, että työelämään nähdään tällaisena paikkana, vaan haluan, että se on monille juurikin sitä unelmatyötä, jossa viihtyy ja jota haluaa tehdä. Tiedän, että puhun pitkälti omasta näkökulmastani eli korkeakoulutettuna sekä hyvin varmasti paljon asiantuntijatyötä tekevänä. Koska paljon tästä työstä on ajatustyötä niin uskon voivani tehdä sitä myös hyvin pitkään. On kuitenkin kaikkien etu, että työelämässä viihtyy, oli työ mitä tahansa. Tärkeänä asiana pidän myös sitä, että työntekijöiden terveydestä huolehditaan myös enneltaehkäisevien keinojen kautta, eikä vasta sitten kun vahinko on jo sattunut. Tämä koskee kaikkia työntekijöitä

Unelmaeläke on myös sellainen. Unelmaeläkkeellä huolehditaan edelleen ihmisten terveydestä ja mahdollistetaan myös työnteko ihmisen omissa rajoissa. Jokainen on yksilö ja toiset 80 vuotiaat ovat paljon paremmassa kunnossa kuin toiset 60 vuotiaat. Siksi on vaikea nähdä että eläkeratkaisussa löytyisi yksi oikea malli, joka sopii kaikille kaikilta eri aloilta tulleille eläkeläisille.

Luulen myös, että oman sukupolveni, joka on kasvanut nyt tietokoneiden parissa, eläkeaika on hyvin erilainen jo siitä syystä, että maailma on muuttunut pienemmäksi ja ihmiset tulleet helpommin tavoitettaviksi. Unelmaeläkkeellä myös tekniikka pelaa paremmin ja toimii ihmisten välisen tiedon välityksessä. Se myös auttaa päivittäisissä rutiineissa.

Unelmaeläke on kuitenkin vielä vain unelmaa. Sitä ei haeta samalla tavalla kuin unelmatyöpaikkaa. Unelmaeläke syntyy vähitellen kun saamme yhdessä keksittyä ratkaisuja muuttuvan yhteiskunnan eri tilanteisiin. Tämän hetken eläkeneuvottelujen tulos oli mitä oli, seuraava voi taas olla erilainen. Onneksi on vuosikymmeniä aikaa.

Sitä unelmaeläkettä odotellessa....

Valmistuin maisteriksi

Valmistuin viime perjantaina filosofian maisteriksi. Summataanpa opiskeluaikaa:
- Tein kandin tutkinnon tähtitieteestä sivuaineina fysiikka ja menetelmätiede.
- Vaihdoin pääaineen aerosoli- ja ympäristöfysiikkaan, josta nyt valmistuin maisteriksi.
- Sivuaineita tein geofysiikasta ja ympäristöfysiikasta ja -kemiasta.
- Gradun tein Suomen energialähteiden riskianalyysistä. Se on luettavissa täältä. Arvosanaksi sain eximian.

Promovoitu maisteri

- Meni melkein 10 vuotta eli ei todellakaan mennyt tavoiteaikaan.
- Olen ollut yhtejaksoisesti töissä parin kuukauden taukoja lukuunottamatta vuodesta 2009.
- Minulla on siis valmistuessani takana 5 vuotta työkokemusta ja lukematon määrä järjestökokemusta. Olen mm. osallistunut useisiin opintotuki mielenosoituksiin, ollut lakittamassa Mantaa ja tavannut presidentin. Kaikkea siis on mahtunut mukaan.  
- Olen saanut vahvat verkostot opiskelijaliikkeen sekä ympäristöalan toimijoista kaikkialta Suomesta.
- Päivääkään en kadu :) Kaikki aika oli hyvin käytettyä ja tarvittavaa, jotta nyt tiedän mitä haluan tehdä työelämässä. Kiitos kaikille tähän pitkään prosessiin osallistuneille!

Hyvän harjoittelun käytännöt

Kevät on mennyt ja kesätöitä on tullut monille. Katseet kääntyvät kuitenkin työmarkkinoilla jo kohti syksyä. Luin tänään jälleen kerran ilmoituksen harjoittelupaikasta.

"Luonto-Liitto hakee työharjoittelijaa: Älä osta mitään -päivän koordinaattori syksyksi 2014

Luonto-Liitto etsii innokasta ja organisointitaitoista harjoittelijaa vastaamaan vuoden kulutuskriittisen kohokohdan, Älä osta mitään -päivän järjestelyistä syksyksi 2014. Päivää vietetään tänä vuonna 28.11. Harjoittelijan tehtävät painottuvat viestintään ja tapahtumakoordinointiin. Harjoittelu kestää noin neljä kuukautta ajalla 1.9.–31.12.2014. Harjoittelun aloitus- ja lopetuspäivämäärästä sekä viikottaisesta työajasta voidaan neuvotella.


Harjoittelija suunnittelee valtakunnallisen ÄOM-kampanjan ja vastaa sen toteutuksesta yhteistyössä muun viestintätiimin kanssa. Hän etsii yhteistyökumppaneita ja aktivoi vapaaehtoisia eri puolilla Suomea toteuttamaan teemapäivänä tapahtumia.
Harjoittelijalta odotetaan kiinnostusta ympäristö- ja kulutuskysymyksiä kohtaan. Arvostamme kokemusta järjestötoiminnasta ja/tai tapahtumien järjestämisestä. 

Etsimme ensisijaisesti ympäristöalan, viestinnän tai yhteiskuntatieteiden opiskelijaa, joka voi yhdistää harjoittelun opintoihinsa. Huomioimme kuitenkin myös esimerkiksi harrastuneisuuden tai järjestötoiminnan kautta pätevöityneet hakijat.

Harjoittelu voi olla sopimuksen mukaan osa- tai kokopäiväistä. Työskentely tapahtuu Luonto-Liiton toimistolla Helsingin ydinkeskustassa. Luonto-Liitto ei maksa harjoittelusta palkkaa."

Paikka näytti hyvältä kunnes pääsee tuohon viimeiseen lauseeseen. Taitaa olla jälleen aika käydä läpi hyvän harjoittelun käytännöt niin, että niistä hyötyvät sekä opiskelija, oppilaitos että työnantaja.

Akavan opiskelijoilla on olemassa hyvät suositukset siitä, millainen harjoittelupaikan pitäisi olla. Käytännöt on listattu työpaikalle, opiskelijalle sekä korkeakoululle. Kannattaa tutustua näihin. Otetaan näistä kohdista tärkein kohta tähän esille:

"Työsuhteeseen rinnastettavasta harjoittelusta maksetaan palkkaa, joka täyttää vähintään työssäoloehdon tai on työehtosopimuksen mukainen."

Harjoittelun tarkoitus on tutustuttaa opiskelijaa työelämään, mutta ei toimia muun työntekijän korvikkeena. Tästä ilmoituksesta voitaisi hyvin ottaa harjoittelija-sanan pois ja käyttää vain tuota koordinaattoria. Tällöin ilmoitus vastaa täysin ihan normaalia työpaikkailmoitusta (jos ei huomioida tuota viimeistä lausetta). Harjoittelun ei kuitenkaan kuuluisi sisältää vielä normaaliin työhön verrattavia vastuita vaan harjoittelussa harjoittelijalla pitää olla aina ohjaaja ja tarkkaan rajatut työtehtävät. Jos harjoittelussa oleva työmäärä vastaa täysin normaalin työntekijän työpanosta, niin paikasta kuuluu maksaa palkkaa. 

Uskon, että tämä paikka on verkostoitumisen ja työelämävalmiuksien suhteen erinomainen. Kuitenkin paikassa edellytetään harjoittelijalta koko vastuuta tapahtuman tuottamisesta sekä yhteistyökumppanien rekrytoimisesta. Tämä ei vastaa palkattoman harjoittelun käytäntöä, jossa harjoittelijan pitää voida olla harjoittelija eikä itse vasuussa koko tapahtumasta. Harjoittelun tarkoitus on HARJOITELLA työelämässä tarvittavia taitoja.

Harjoittelupaikka on myös selkeästi rajattu vain opiskelijoille, joilla on jo entuudestaan varallisuutta tai, joilla tutkintoon kuuluu 20 opintopisteen harjoittelu. Harjoittelusta saa vaihtelevia määriä opintopisteitä, mutta opintotukea saa vain jos saa 5 opintopistettä jokaista tukikuukautta kohden. Tässä tapauksessa neljän kuukauden harjoittelusta pitäisi saada 20 opintopistettä. Harva yliopistotutkinto ilmoituksessa edellytetyilla aloilla sisältää näin isoa harjoittelua. (en tiedä yhtään, joku muu voi kertoa onko jossain 20 pisteen harjoittelu ympäristö-, viestintä tai yhteiskuntatieteen tutkinnossa). 

Tiedän, että taloudellinen tilanne on huono ja kaikki tahot valittavat surkeaa rahatilannetta. Tiedän myös, että eteenkin luonto-liiton kaltaiset organisaatiot perustuvat paljon vapaaehtoisuuteen. Kuitenkin jatkuvasti kasvava nuorisotyöttömyys ei poistu sillä, että palkattomilla harjoittelijoilla korvataan määräaikaisia työntekijöitä. Se, että työpaikat voivat ketjuttaa tiettyjä hommia harjoittelun kautta on surullista ja ei anna nuorille positiivista kuvaa työelämästä. 

On kuitenkin olemassa esimerkiksi yliopistojen harjoittelutuki, jota opiskelijat voivat saada harjoittelua varten. Tällöin korkeakoulu sitoutuu maksamaan tietyn määrän palkasta ja työnantaja toisen. Tätä mahdollisuutta pitäisi käyttää juuri näihin paikkoihin, joilla ei ole mahdollista palkata itse kokonaan harjoittelijaa. Harjoittelutuen käyttöä pitäisikin kehittää kattamaan myös ammattikorkeakouluja, koska monet kesätyöpaikat edellyttävät harjoittelutuen saamista ja rajaavat näin ammattikorkeakouluopiskelijat ulkopuolelleen. 

On sanottu, että työhön antaa yhtä ison panoksen kuin siitä saatu palkkio on. Jos on palkkana nolla niin mitä voidaan edellyttää työpanoksesta?

Mistä löytää kesätöitä?

Tämä kysymys on vaikea. Siihen ei ole olemassa vain yhtä ratkaisua, joten joudun käymään sitä vähän enemmän läpi.

Ammattiliitot tekevät työmarkkinatutkimuksia ja tässä on hyvä lähteä liikkeelle siitä. Otan esimerkiksi viime vuoden kesätyötutkimuksen omalta alata eli ympäristöalalta. Kysymyksenä oli miten sait kesätöitä ja kolmen kärki vastauksien suhteen on ollut samanlainen jo vuosia sekä kesätöitä hakiessa että ihan vakituistakin pestiä etsiessä. Kolmen kärki menee näin:

1. Suora yhteydenotto työnantajaan
2. Ilmoituksen perusteella
3. Henkilökohtaisilla kontakteilla

4L opiskelijoiden työmarkkinatutkimus 

Jätin pois kohdan "jatkoin vanhassa työpaikassa", koska se ei sinäänsä ole työn hakua vaikka onkin keino millä työpaikan on voinut saada. Keskitytään kuitenkin näihin muihin. 

Koska arvion mukaan alle 1/3 työpaikoista tulee ilmoituksen perusteella hakuun, nämä muut vaihtoehdot kattavat suurimman osan siitä, miten työpaikat menevät työmarkkinoilla. Ensimmäinen sääntö kesätöitä hakiessa onkin oma aktiivisuus. Eli kannattaa olla aktiivinen ja opetella käyttämään PUHELINTA. Korostan sitä, koska sähköpostin voi niin paljon helpommin jättää huomioimatta. 

Monesti työpaikkan samaiseen on vaikuttanut useampi tekijä kerralla. On saatettu saada vinkki kaverilta, josta on seurannut suora yhteydenotto työnantajaan. Suoraa yhteydenottoa varten kannattaakin listata eri yrityksiä ja paikkoja, joihin haluaisi joskus mennä töihin. Kannattaa tehdä hyvää taustatyötä kysesisestä organisaatiosta nettisivujen pohjalta. Kannattaa vastata kysymykseen: "Mitä annettavaa minulla on tälle firmalle?" Tämä on myös yleensä asia, mitä työnantajat haluavat tietää työhakemuksessa. 

Työpaikkailmoituksia kannattaa etsiä suoraan firmojen nettisivuilta. Monet tahot eivät halu julkaista niitä yleisissä hakuportaaleissa, koska silloin hakemuksia tulee tuplasti enemmän ja myös tuplasti enemmän huonoja. Tällöin firman henkilöt joutuvat käyttämään enemmän vaivaa sopivan henkilön löytämiseen. Jos halutaan saada vain henkilöitä, jotka ovat osoittaneet erikseen kiinnostusta kyseistä firmaa kohtaan laitetaan ilmoitus vain firman omalle sivulle. Voi myös olla, ettei mitään ilmoitusta ole, jolloin avoimia hakemuksia kannattaa jättää. 

No mutta, mistä niitä kesätyöpaikkoja oikeastaan sitten löytää?

Taas meillä on kolme vaihtoehtoa.

1. Internet

2. Sosiaaliset verkostot

3. Lehti-ilmoitukset

Näistä kolmas on nykyään katoava luonnonvara ja jättäisin sen huomioimatta kokonaan, jos haen kesätöitä. Joitain paikkoja on vielä pakko ilmoittaa lehdissä, mutta harvemmin tietyn alan kesätyöpaikkoja. Keskitytään noihin kahteen edelliseen.

Internet

Tärkeintä on taas muistaa se, että työnantajat eivät halua palkata ihmistä, joka haluaa mitä tahansa töitä vaan ihmisen, joka haluaa juuri sen hakemansa työn. Voit ihan hyvin hakea useampaa paikka kerralla, mutta silti kannattaa tehdä riittävä taustatyö jokaista varten, koska moni niistä voi olla juuri se oma juttu. 

Jos lähdet etsimään kaikkia satunnaisia kesätöitä alalta kuin alalta niin kannattaa ottaa sosiaalinen media avuksi. Monet firmat käynnistävät omat kesätyökampanjat nykyään facebookissa ja twitterissä, koska se tuo lisää näkyvyyttä firmalle. Kannattaa aloittaa kirjoittamalla kesätyöt hakukenttään ja katsomalla mitä tulee. 

Firmat

Jos taas haluat löytää oman alan yrityksiä niin joudut googlaamaan vähän syvemmältä. Suomessa on tuhansia yrityksiä ja niistä sen sopivan löytäminen vie aikaa. Kannattaakin aloittaa työnantajaliittojen sivuilta kuten http://ek.fi/ek-ja-jasenliitot/jasenliitot/ josta löytää alakohtaisesti eri työnantajaliittoja. Mene nyt työnantajaliiton sivulle ja etsi jäsenyritykset. Saat listauksen omalla alallasi toimista yrityksistä. Sitten vain nettisivuja tutkimaan ja puhelin käteen. Vastaavia nettisivuja on muitakin kuten http://amt.fi/fi/ josta löytyy myös listattuna eri alojen yrityksiä. 

Sosiaaliset verkostot

Hommahan lähtee sillä, että kerrot kaikille olevasi vaikka töitä. Nykyiset/entiset opiskelukaverit ovat suurella todennäköisyydellä tulevia työkavereita/esimiehiä/alaisia, joten kannattaa kertoa kaikille kun olet hakemassa töitä. Tällöin kaveri voi tietää vaikka omassa työpaikassaan avoimeksi tulevasta paikasta ja osaa vinkata sinulle siitä sekä kertoa myös työpaikallaan, että hänellä voisi olla joku joka osaisi tehdä tätä. Työpaikat menevät hyvin helposti suhteilla ja siksi suhteita kannattaakin olla moniin eri suuntiin. Ei koskaan tiedä, milloin niistä on hyötyä. 

Kerro kuitenkin aktiivisesti kavereille työnhakusi etenemisestä ja perusta esimerkiksi facebookryhmä tätä varten. Tällöin voit pyytää kavereita vinkkamaan paikoista, mitä he näkevät, suoraan sinulle. Työnhaustasi tulee yhtäkkiä peliä ja kaikki tuttavasti ovat siinä mukana. 

Lopuksi

Loppupeleissä ei ole oikotietä onneen vaan työnhaku vie kamalasti aikaa ja myös koettelee omaa jaksamista. Sitä kannattaa kuitenkin ajatella osana elämää ja yrittää oppia omien taitojen kehittyessä myös työnhakutaitoja. Niitä ei opeteta kovin paljon missään ja siksi tämä onkin yksi suurimmista näytönpaikoista mitä voi kokea. Kannattaa siis valmistautua huolella ja välttää yleisimmät mokat:

- Älä kirjoita geneeristä hakemusta ja lähetä sitä useaan paikkaan. Sen näkee ja huomaa helposti, että hakijaa ei kiinnosta tämä työpaikka. 

- Älä varsinkaan tee näin jos et osaa lähettää piilokopioita, koska usempi työnantaja on kertonut isoimmaksi kesätyömokaksi sen, kun lähettää saman hakemuksen useammalle työnantajalle ilman piilokopiota, jolloin työnantajat näkevät, keille kaikille hakemus on lähetetty. 

- Älä jää odottamaan jokaisen lähettämäsi hakemuksen jälkeen, että tärppääkö se vaan jatka vain hakemista. Hakemuksia saattaa joutua lähettämään kymmeniä. 

- Kysy suosittelijoilta aina lupa jokaista työpaikkaa kohtaan mihin olet hakemassa, on todella noloa, jos suosittelijalle soitetaan ja hän ei tiedä ollenkaan mistä on kyse. 

- Luetuta hakupaperit jollakulla muulla ennen kuin lähdet hakemaan töitä. Liitoilta saa hakemus- ja CV-neuvontaa tai kysy kavereilta kommentteja. 

- Opettele kertomaan itsestäsi perustiedot muutamassa minuutissa: Opiskelu- ja työhistoria sekä kiinnostuksen kohteet, oma osaaminen, vahvuudet ja heikkoudet. Ensin kannattaa opetella tunnistamaan oma osaaminen ja kertomaan siitä. Sitte vasta heikkouksia kannattaa opetella tunnistamaan, koska niiden tiedostaminen on yleensä ihmisille vaikeampaa. Kukaan ei ole täydellinen. Muista kuitenkin, että vahvuudet voittavat aina heikkoudet. 

  

- Ole oma itsesi ja ota työnhausta ilo irti. Jos tällä kertaa jostain ei paikka aukea niin kysele uudestaan ensi vuonna. Täällä on niin paljon siistejä paikkoja, missä voi työskennellä ja uskon, että jokaiselle on olemassa se oma unelmatyöpaikka. Sen löytäminen voi vain viedä aikaa. 

Prezi työnhaun välineenä

Netistä löytyy vaikka kuinka jänniä eri tapoja tuoda esiin omaa osaamista. Erilaiset video-CV:t nousevat yhä suositummiksi keinoiksi esitellä omaa osaamista. Tänään kerron teille Prezistä.

Prezi on eräänlainen tapa tehdä esityksiä. Sen ideana on olla oikeastaan yksi iso kuva, jota zoomailemalla pääsee eri kohtiin. Se on visuaalisesti näyttävä ja pienellä opettelulla sillä saa aikaan vaikka mitä.

Prezin esittely.

Jos haluaa lähteä tekemään työnhakua netissä, niin kannattaa muistaa visuaalinen merkitys. Paljon tekstiä sisältävät jutut eivät innosta ihmisiä vaan netissä oleva työnhakuprofiili on hyvin vahvasti näyttävän visuaaliseen ilmeeseen nojaava asia. Siksi kannattaakin käydä läpi omia kuvia, jotka voisivat sopia työnhakutarkoitukseen.

Prezin näkymä presentaatiota katselevalle

Presentaation ideana on tehdä hakijasta enemmänkin kuin vain työntekijä. Se antaa persoonallisuutta ja taustatarinaa henkilölle työntekijän takana.

Oma työnhakuprezin ohjeeni löytyy täältä.

Muutoksia työttömyysturvaan 2014

Kerrankin opiskelijoiden arkea on jotenkin helpotettu!
Ansiosidonnaisen työssäoloehdon kerääminen nimittäin helpottui vuoden alusta alkaen. Kerroin viime lokakuussa vähän ansiosidonnaisesta ja mitä sen saaminen oikeastaan merkitsee (http://merlihakeetoita.blogspot.fi/2013/10/esimerkki-ansiosidonnaisesta.html)
ja nyt tuo vaadittava työssäoloehto on pienentynyt 34 viikosta 26 viikkoon. Tämä helpottaa selkeästi opiskelijoiden ansiosidonnaisen piiriin pääsemistä. Eli nyt tarvitsee olla töissä vain 6.5 kuukautta, jotta on oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan.
Tietenkään kaikkia uudistuksia ei tehdä ilman myös kuluja ja samalla pienennettiin uusien työntekijöiden työttömyysturvaa eli henkilöiden, joilla on alle 3 vuotta työkokemusta. He voivat jatkossa saada maksimissaan 400 päivää päivärahaa kun taas muilla se on 500 päivää. Toivottavasi kovinkaan moni nuori ei joudu olemaan yli tuota 400 päivää työttömänä heti valmistumisen jälkeen kun näitäkin valitettavasti on.
Nyt jos koskaan kannattaa kuitenkin liittyä kassaan ja kerätä työssäoloehto täyteen!

Lue myös lisää http://www.kela.fi/kenelle_tyossaoloehto

Kesätyökiertue alkaa!

Vuoden kiireisin aika alkaa huomenna, kun kesätyökiertue alkaa eri paikkakunnilla. Kiertueelle osallistuu oma liittoni Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto, Luonnontieteiden akateemisten liitto sekä Metsänhoitajaliitto. Olemme pitäneet tätä kiertuetta yhdessä jo vuosia. 

Kesätyökiertue on tapahtuma, jossa pidän aina 10-14 ständiä ja 14-16 luentoa kesätyöasioista. Luennolla käydään asioita ensisijaisesti luonnon- ja ympäristötieteen näkökulmasta, mutta työnhakuvinkit pätevät kenelle vain. Jos siis olet lähettyvillä niin tule kuuntelemaan luentoa. 

Tässä vähän asioita, mitä luento sisältää:

• Työmarkkinatilanne luonnon- ja ympäristötieteen alalla. 

• Eri sektoreista ja niiden työpaikoista

• Työnhausta

• Oman osaamisen tunnistaminen

• Työpaikkojen etsiminen

• Omat asiakirjat eli hakemus ja CV

• Haastatteluun valmistautuminen

• Työsopimuksen tekeminen

• Ansiosidonnainen työttömyysturva

• Työmarkkinajärjestelmä

Eli paljon asiaa on ahdettu kahteen tuntiin. Jos saisin päättää, tämä luento olisi pakollinen kaikille opiskelijoille, koska se sisältää sen minimin tietoa työasioista, mitä jokaisen tulisi tietää. 

Kiertue starttaa Viikistä ja loppuu Forssaan. 

Aikataulu ja paikkakunnat (osa luentosaleista varmistamatta):

• Helsinki
• 14.1. Viikissä infopiste Biokeskus 2:n aulassa ja luento on salissa LS 2012. 
• 15.1. Kumpulassa infopiste Physicumin aulassa ja luento on Exactumin salissa B121.
• Jyväskylä
• 16.1. Infopiste Ylistöllä fysiikan aulassa. Luento salissa FYS3
• Kuopio
• 21.1 Infopiste Snellmanialla. Luento: S32
• Joensuu 
• 22.1 Infopiste Naturalla. Luento N105
• Oulu
• 28.1 Infopiste vihreillä naulakoilla
• Turku
• 29.1 Infopiste ainakin LT1 aulassa. Luentosali LT1 XI
• Forssa 6.2.

Eli tervetuloa kuuntelemaan kesätyöluentoa!