Otsikko kertoi sen, mitä halusinkin sanoa. Tämä "vitsi" kulkee alalla kuin alalla vuodesta toiseen. Kun kysyy vaikka uudelta tuttavalta, että miksikä sitä valmistuu niin yleisin vastaus kuuluu työttömäksi naureskelujen kera.
Työttömyys on opiskelijana vielä sellainen asia, joka koetaan periaatteessa jatkuvasti kasvavana huolenaiheena, joka kummittelee aina välillä takaraivossa. Työttömyydessä ei ole mitään hauskaa ja kaikkein todennäköisin ajankohta, jolloin henkilö on työttömänä, on heti valmistumisen jälkeen. Tämä johtuu siitä, että harva työpaikka sattuu alkamaan juuri seuraavana päivänä valmistumisesta. Esimerkiksi moni valmistuu lukuvuosien mukaan touko-kesäkuussa. Useat työpaikat kuitenkin alkavat vasta elo-syyskuussa, kun lomilta palaava henkilökunta tulee takaisin. Ei ole mitään järkeä palkata uutta henkilöä kesäksi, jos ei tätä voida kouluttaa siihen, joten työtä on hyvin haastava löytää kesällä. Eli periaatteessa vitsi työttömäksi valmistumisesta pitää paikkansa. Se ei ole vitsi.
Tilastot puhuvat samaa kieltä. Korkeakoulutettujen työmarkkinajärjestö Akava julkaisi joulukuussa työttömyyskatsauksen, jonka luvut ovat karua luettavaa (taulukko 1). Korkeakoulututettujen työttömyys on noussut 12 % vuoden aikana kun koko maan työttömyys on noussut 6,4 %. Kokonaisuudessaan katsaukseen voi tutustua täällä, Katsauksesta nähdään kaikki työttömät eri koulutusasteen mukaan. Vastavalmistuneiden työttömyys (taulukko 2) on kaikilla koulutusasteilla lähes aina kasvanut nopeammin verrattuna yleiseen työllisyysasteeseen. Huolestuttavin muutos näkyy tohtorikoulutuksessa, jossa muutos on ollut 49,2 % vaikka kyseessä ovatkin määrällisesti pienet luvut.
Kuitenkin valmistumisen jälkeinen työttömyys kestää usein muutaman kuukauden kunnes juuri sopiva työpaikka löytyy. Eli valmistumisen jälkeen koittava työttömyys on usein vain väliaikainen tila. Akateeminen työttömyys on kasvava ongelma, mutta silti korkeakoulutettujen työttömyysprosentti on vielä alempi kuin koko maan työttömyysprosentti kaikilta aloilta. Eli toistaiseksi koulutus kannattaa vielä.
Silti, kun se fuksi tulee ensi kertaa laitokselle intoa ja unelmia täynnä niin kommentit heti alusta alkaen siitä, miten alalla ei kyllä valmistu miksikään, tekevät pienen viillon itsetuntoon. Näitä asiota ei puhuta hakuvaiheessa vaan keskitytään siihen, mikä hakijaa kiinnostaa. Alalle työllistymisestä puhutaan hyvin vähän ennen kuin se tulee ajankohtaiseksi ja silloinkin se on usein oman itsensä varassa ottaa selvää. Yksi tärkeimmistä asioista töitä hakiessa on usko omaan osaamiseen. Jos et itsekään usko siihen, että joku haluaisi palkata sinut, niin varmana kukaan ei palkkaa.
Nyt siis viimein olisi aika lopettaa tämä ikuisuuksia jatkunut vitsi siitä, että valmistutaan työttömiksi. Se ei auta ketään ja saa ihmiset vain vähättelemään ongelman laajuutta. Kasvava työttömyys on ongelma. Itsetunnon heikentyminen on ongelma. Se, että opiskelija ei tiedä miksi valmistuu, ON ONGELMA, johon yliopiston tulisi nyt puuttua ja lujaa. Työelämävalmiutta pitäisi selkeästi listätä ja tämä ei tarkoita vain harjoittelun tekemistä pakolliseksi. Opintojen kaaressa tulisi tuoda jatkuvasti esiin taitoja, joita opiskelija kerryttää vähitellen, jotta valmistuvalle henkilölle olisi selvää, mitkä ovat omat vahvuudet.
Jos ainoa vastaus, jonka vastavalmistunut voi sanoa miksikä hän valmistuu on työtön, on silloin systeemissä paljon vikaa. Lopetetaan homma jo alkuun sillä, että kaverit, tuutorit, kolleegat lakkaavat vähättelemästä omia taitojaan ja uskovat siihen, että löytävät vielä mahtavan työpaikan. Työttömyyden vähättely ja siitä vitsailu saa vain asian tuntumaan liian luonnolliselta olotilalta. Akateeminen työttömyys on tilastollisesti kasvava ongelma ja siitä vitsailun tulee loppua nyt, jotta ongelmaa voidaan alkaa käsitellä sen ansaitsemalla vakavuudella.
Tilastot puhuvat samaa kieltä. Korkeakoulutettujen työmarkkinajärjestö Akava julkaisi joulukuussa työttömyyskatsauksen, jonka luvut ovat karua luettavaa (taulukko 1). Korkeakoulututettujen työttömyys on noussut 12 % vuoden aikana kun koko maan työttömyys on noussut 6,4 %. Kokonaisuudessaan katsaukseen voi tutustua täällä, Katsauksesta nähdään kaikki työttömät eri koulutusasteen mukaan. Vastavalmistuneiden työttömyys (taulukko 2) on kaikilla koulutusasteilla lähes aina kasvanut nopeammin verrattuna yleiseen työllisyysasteeseen. Huolestuttavin muutos näkyy tohtorikoulutuksessa, jossa muutos on ollut 49,2 % vaikka kyseessä ovatkin määrällisesti pienet luvut.
 |
| Taulukko 1: Työttömien määrät joulukuussa 2015. |
 | |
|
Silti, kun se fuksi tulee ensi kertaa laitokselle intoa ja unelmia täynnä niin kommentit heti alusta alkaen siitä, miten alalla ei kyllä valmistu miksikään, tekevät pienen viillon itsetuntoon. Näitä asiota ei puhuta hakuvaiheessa vaan keskitytään siihen, mikä hakijaa kiinnostaa. Alalle työllistymisestä puhutaan hyvin vähän ennen kuin se tulee ajankohtaiseksi ja silloinkin se on usein oman itsensä varassa ottaa selvää. Yksi tärkeimmistä asioista töitä hakiessa on usko omaan osaamiseen. Jos et itsekään usko siihen, että joku haluaisi palkata sinut, niin varmana kukaan ei palkkaa.
Nyt siis viimein olisi aika lopettaa tämä ikuisuuksia jatkunut vitsi siitä, että valmistutaan työttömiksi. Se ei auta ketään ja saa ihmiset vain vähättelemään ongelman laajuutta. Kasvava työttömyys on ongelma. Itsetunnon heikentyminen on ongelma. Se, että opiskelija ei tiedä miksi valmistuu, ON ONGELMA, johon yliopiston tulisi nyt puuttua ja lujaa. Työelämävalmiutta pitäisi selkeästi listätä ja tämä ei tarkoita vain harjoittelun tekemistä pakolliseksi. Opintojen kaaressa tulisi tuoda jatkuvasti esiin taitoja, joita opiskelija kerryttää vähitellen, jotta valmistuvalle henkilölle olisi selvää, mitkä ovat omat vahvuudet.
Jos ainoa vastaus, jonka vastavalmistunut voi sanoa miksikä hän valmistuu on työtön, on silloin systeemissä paljon vikaa. Lopetetaan homma jo alkuun sillä, että kaverit, tuutorit, kolleegat lakkaavat vähättelemästä omia taitojaan ja uskovat siihen, että löytävät vielä mahtavan työpaikan. Työttömyyden vähättely ja siitä vitsailu saa vain asian tuntumaan liian luonnolliselta olotilalta. Akateeminen työttömyys on tilastollisesti kasvava ongelma ja siitä vitsailun tulee loppua nyt, jotta ongelmaa voidaan alkaa käsitellä sen ansaitsemalla vakavuudella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti