Tänään somessa on kiertänyt kansanedustaja Juhana Vartiaisen twiittiin pohjautuva ehdotus "pienistä" lukukausimaksuista, joilla voitaisiin kompensoida hallituksen aiheuttamat leikkaukset yliopistoille. Todellisuudessa kansanedustaja siis uudelleentwiittasi mikrotalousteorian professori Hannu Vartiaisen ehdotuksen, jonka mukaan opiskelijoille voitaisiin asettaa 2000 euron lukukausimaksu.
Professori Vartiainen nosti kyllä samalla esiin myös valmennuskurssien maksullisuuden ongelman, mutta vertaa sitä hivenen väärin lukukausimaksuihin. Luultavasti kyseessä on provosoiva heitto, mutta väännetään nyt rautalankaa.
Ilmeisesti tuo 2000 euron lukukausimaksulla haluttiin kompensoida vain henkilöstöleikkaukset, mutta eihän homma ole niin helppoa. Kaikki kustannukset kulkevat käsi kädessä ja esimerkiksi tilakustannukset tietenkin nousevat jos henkilökuntaa on 1000 henkeä enemmän. Käytännössä tuolla lukukausimaksulla saataisiin takaisin noin 56 miljoonaa euroa.
Yksinkertaisella matematiikalla voidaan laskea, kuinka suuri lukuvuosimaksu tarvittaisiin, jotta Helsingin yliopiston säästöiltä voitaisiin välttyä kokonaan. Helsingin yliopistossa on opiskelijoita noin 28 000 tai ainakin ylioppilaskunnalla on tämän verran jäseniä, joista suurin osa on perustutkinto-opiskelijoita. Helsingin yliopistoon kohdistuu yhteensä noin 100 miljoonan vuosittainen säästöpaine. Eli jaetaan tuo 100 miljoonaa 28 tuhannelle = 3571 euroa per opiskelija.
Kun tämä jaetaan lukukausien aikaisille kuukausille eli 9 kuukaudella (kesälukukausi on erikseen), saadaan 397 euroa kuukaudessa lukukausimaksua.
Verrataan tätä vaikka nykyisiin opiskelijoiden käyttämiin etuuksiin. Opintotuki on korkeakouluopiskelijalle maksimissaan 336,76 euroa kuukaudessa. Eli käytännössä koko opintolainan voisi sijoittaa suoraan lukukausimaksun vaatimaan maksuun.
Opintolainaa korkeakouluopiskelija voi maksimissaan saada 400 euroa kuukaudessa. Kappas. Tämä sattuu olemaan juurikin se määrä, mitä tuota lukukausimaksua tulee kuukaudelle maksettavaksi, jos oletetaan, että opintotukea ja opintolainaa saadaan vuoden aikana 9 kuukaudelta (kesäkuukausilta tukea pitää hakea erikseen). Eli käytännössä lukukausimaksun voisi kuitata ottamalla täyden määrän opintolainaa.
Nyt tässä on tietenkin oletettu, että opiskelijamäärä säilyisi saman, kun todellisuudessa heti lukukausimaksun määräämisen jälkeen, se luultavasti putoaisi dramaattisesti. Ja hallintokulut kasvaisivat byrokratian lisääntyessä. Ja maalle pitäisi luoda jonkinlainen stipendijärjestelmä vähävaraisia varten. ja ja ja... En halua jatkaa tätä spekulointia enää sekuntiakaan pidemmälle pohtien sitä, mitä lukukausimaksut tekisivät yleisesti maan tulevaisuudelle, kun luokkaerot kasvaisivat ja koulutuksesta tulisi luksustuote, johon vain varakkalla on mahdollisuus.
Tiedän, että yliopistolla henkilökunta on nyt hyvin pettynyttä ja masentunutta, mutta hommaa ei auta se, että pettymys kohdennetaan opiskelijoiden syyksi. Opiskelija ei voi joutua maksumieheksi valtion tekemistä päätöksistä.
Professori Vartiainen nosti kyllä samalla esiin myös valmennuskurssien maksullisuuden ongelman, mutta vertaa sitä hivenen väärin lukukausimaksuihin. Luultavasti kyseessä on provosoiva heitto, mutta väännetään nyt rautalankaa.
- Valmennuskurrssi EI ole pakollinen vaan ilmankin sitä voi päästä yliopistoon. Lukukausimaksut koskisivat kaikkia ja ne eivät ole vapaaehtoisia.
- Valmennuskurssin hinta maksettaisiin kerralla, kun lukukausimaksu on LUKUKAUSIMAKSU eli se maksetaan joka vuosi. Tai nyt oletan, että puhekielessä käytetty lukukausimaksu tarkoittaa aina lukuvuotta, ei vain puolikasta eli lukukautta. Jos opiskelija opiskelee 5 vuodessa itsensä maisteriksi niin jo 2000 euron lukukausimaksulla tästä tulee 10 000 euroa jokaiselle opiskelijalle.
Ilmeisesti tuo 2000 euron lukukausimaksulla haluttiin kompensoida vain henkilöstöleikkaukset, mutta eihän homma ole niin helppoa. Kaikki kustannukset kulkevat käsi kädessä ja esimerkiksi tilakustannukset tietenkin nousevat jos henkilökuntaa on 1000 henkeä enemmän. Käytännössä tuolla lukukausimaksulla saataisiin takaisin noin 56 miljoonaa euroa.
Yksinkertaisella matematiikalla voidaan laskea, kuinka suuri lukuvuosimaksu tarvittaisiin, jotta Helsingin yliopiston säästöiltä voitaisiin välttyä kokonaan. Helsingin yliopistossa on opiskelijoita noin 28 000 tai ainakin ylioppilaskunnalla on tämän verran jäseniä, joista suurin osa on perustutkinto-opiskelijoita. Helsingin yliopistoon kohdistuu yhteensä noin 100 miljoonan vuosittainen säästöpaine. Eli jaetaan tuo 100 miljoonaa 28 tuhannelle = 3571 euroa per opiskelija.
Kun tämä jaetaan lukukausien aikaisille kuukausille eli 9 kuukaudella (kesälukukausi on erikseen), saadaan 397 euroa kuukaudessa lukukausimaksua.
Verrataan tätä vaikka nykyisiin opiskelijoiden käyttämiin etuuksiin. Opintotuki on korkeakouluopiskelijalle maksimissaan 336,76 euroa kuukaudessa. Eli käytännössä koko opintolainan voisi sijoittaa suoraan lukukausimaksun vaatimaan maksuun.
Opintolainaa korkeakouluopiskelija voi maksimissaan saada 400 euroa kuukaudessa. Kappas. Tämä sattuu olemaan juurikin se määrä, mitä tuota lukukausimaksua tulee kuukaudelle maksettavaksi, jos oletetaan, että opintotukea ja opintolainaa saadaan vuoden aikana 9 kuukaudelta (kesäkuukausilta tukea pitää hakea erikseen). Eli käytännössä lukukausimaksun voisi kuitata ottamalla täyden määrän opintolainaa.
Nyt tässä on tietenkin oletettu, että opiskelijamäärä säilyisi saman, kun todellisuudessa heti lukukausimaksun määräämisen jälkeen, se luultavasti putoaisi dramaattisesti. Ja hallintokulut kasvaisivat byrokratian lisääntyessä. Ja maalle pitäisi luoda jonkinlainen stipendijärjestelmä vähävaraisia varten. ja ja ja... En halua jatkaa tätä spekulointia enää sekuntiakaan pidemmälle pohtien sitä, mitä lukukausimaksut tekisivät yleisesti maan tulevaisuudelle, kun luokkaerot kasvaisivat ja koulutuksesta tulisi luksustuote, johon vain varakkalla on mahdollisuus.
Tiedän, että yliopistolla henkilökunta on nyt hyvin pettynyttä ja masentunutta, mutta hommaa ei auta se, että pettymys kohdennetaan opiskelijoiden syyksi. Opiskelija ei voi joutua maksumieheksi valtion tekemistä päätöksistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti