perjantai 13. joulukuuta 2013

Joulukalenteri luukku 13: Epäonnistuminen on ok

Nyt perjantai 13 päivän kunniaksi kirjoitan vähän epäonnistumisesta. Työnhaussa epäonnistumisia tulee aivan varmasti kaikille ja asioita ei kannata ottaa liian totisesti.  Työnhausta voi kehittyä ja kannattaakin ajatella asiaa rakentavasti, eikä niin että taas epäonnistui jossain asiassa.

Uskalla mokailla!
Itse katson hyvin suureksi ongelmaks sen, että ihmiset eivät uskalla enää mokata missään. Kaikki mikä menee pieleen tai epäonnistuu on jotenkin kamala asia ja ei mitenkään korjattavissa oleva juttu. Totuushan ei ole näin, vaan nykyään monet vain tuntuvat pelaavan liian varman päälle. Tällöin omaa toimintaa on vaikea kehittää. Monet asiat tapahtuvat silloin kun koettelee oman mukavuusalueensa rajoja ja niitä pitäisikin koetella. Työnhakuasioissa kohtaan tänä varmisteluun usein silloin, kun joku miettii viitsiikö hakea jotain työpaikkaa, kun jos ei olekaan sopiva hakija. Mistäs sitä tietää ellei hae?? Ja mitä se haittaa vaikka epäpätevänä hakisikin jotain paikkaa. Usein työnhakuilmoitusten vaatimuslistat ovat niin sanottuja "joulupukin toivelistoja", jotka maalailevat kuvaa ideaalista hakijasta, jolla on kaikki nämä ominaisuudet. Usein listat ovat vielä mahdottomia ja heti kättelyssä, kuten että haetaan vastavalmistunutta nuorta, jolla on jo työkokemusta ja kattavat osaamisverkostot. Nämä harvoin toteutuvat yhdessä.
Aina kannattaakin hakea jos vain yhtään työpaikka kiinnostaa. Pahin asia mitä siitä voi seurata on se, että tuleekin palkatuksi hommaan. Kylläpä sitten varmaan harmittaa, eikun... Eli aina kannattaa mielummin ottaa riski kuin jäädä miettimään että ei tämä sovi.

50 hakemusta on vähän 
Joskus uutta työpaikkaa etsiessä saattaa joutua oikeasti lähettämään kymmeniä hakemuksia. Työllisyystilanne on monilla aloilla vaikea. Kuitenkin jossain menee jo raja, eli jos on lähettänyt niin monta hakemusta, että tuntuu ettei vain ole mitään töitä, pitää vaihtaa omaa strategiaa. Edelleen työpaikoista suurin osa (noin 2/3) on piilotyöpaikkoja, jotka eivät tule edes julkiseen hakuun. Siksi omia hakustrategioita pitää miettiä jossain vaiheessa aina uusiksi. Puhutaan näistä myöhemmin lisää. Kuitenkin se, että jos 50 hakemuksen jälkeen pyytää ystäviltä/urapalveluista/ammattiliitolta apua vaikka hakupapereiden kanssa niin on ihan ok, näin kannattaakin tehdä jo mieluiten ennen työnhaun aloittamista. Tällöin voi olla varma, että ainakin hakupaperit ovat kunnossa ja vika ei ole niissä vaan jossain muualla.

Mutta palatakseni vielä tähän mokailuun kannustan nyt teitä kaikkia lopettamaan liian murehtimisen mokailusta. Mokailu tekee hyvää ja kaikki mokailevat. Tehkää se tyylillä ja oppikaa asioista. Mokailu onkin varmaan tärkeimpiä asioita, joiden kautta oppii itsestä ja omista rajoista jotain. Ja niitä rajoja kannattaa aina koetella. Mokalkaa siis rauhassa!

torstai 12. joulukuuta 2013

Joulukalenteri luukku 12: oman osaamisen tunnistaminen

Monesti ajatellaan, että asian osaa sen jälkeen kun siitä on käynyt jonkun kurssin, suorittanut tutkinnon tai osallistunut kokeeseen. Näin ei kuitenkaan ole vaan meillä kaikilla on valtava määrä taitoja, joita oppii ihan jossain muualla kuin luennoilla istumalla. Myös se että osaa jonkun asian on eri asia kun, että on käynyt siitä kurssin. 
Oman osaamisen tunnistaminen kannattaa aloittaa miettimällä mitä on oppinut:
  • Opinnoissa
  • Työssä
  • Harrastuksissa
  • Vapaaehtoistoimissa
  • Elämässä
Tärkeintä tässä on oikeastaan tajuta se, miten paljon asioita oikeastaan osaa. Monelta puuttuu usko omaan osaamiseen ja tällöin on vaikea saada muut vakuuttumaan omasta osaamisesta, jos siihen ei edes itse oikein usko. Usko siis omaan osaamisessi! Tälöin muutkin uskovat siihen paljon helpommin ja tietenkin työnhakutilanteissa ei kannata olla vain ihan hyvä tyyppi, koska työnantaja haluaa kuitenkin palkata sen parhaan. Siksi oman osaamisen tunnistamisen jälkeen tuleekin vaikeampi osuus eli miten itseä kuuluu markkinoida työnantajalle, mutta siihtä lisää vähän myöhemmin.

keskiviikko 11. joulukuuta 2013

Joulukalenteri luukku 11: Joharin ikkuna

Itsensä kuvaileminen työnhakuasioissa on vaikeaa. Opiskelijat sortuvat usein samoihin kaavoihin ja olen lukenut aivan liian monta hakemusta, joissa esiintyy tämä lause "Olen reipas ja tunnollinen työntekijä, joka tulee toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa". Tämä on melkeinpä sellainen minkä kuka vain laittaa kun pitää keksiä täytettä muuten tyhjään hakemukseen. Siksi olisikin hyvä keksiä uusia tapoja kuvailla itseä. Myös se, että jos väittää tulevansa toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa niin on vielä aika nuori, ei ole vain tavannut vielä niitä hankalia ihmisiä ;) Kukaan ei nimittäin tule kaikenlaisten ihmisten kanssa toimeen.
Yksi hauska työkalu itsensä kuvailemiseen löytyy täältä.
http://www.joharinikkuna.fi
Vastaavanlaisia on olemassa useampia ja tuosta pidän, koska siinä on paljon positiivisia asioita.
Jos siis on vaikeuksia keksiä miltä itse oikeastaan ulospäin vaikuttaa niin tee itsellesi Joharin ikkuna ja pyydä kavereita vastaamaan ihan nimettömänä. Näin saat rehellisimmät vastaukset.
Itse sain 7 hyvää adjektiivia, joita nyt voi käyttää työnhakutarkoituksissa kun usein pyydetään luonnehtimaan itseään.
Eniten vastauksia keräsivät: 
  • luonteva
  •  itsevarma
  •  ulospäin suuntautunut
  •  idealistinen
  •  järjestelmällinen
  •  tarmokas 
  • vastuullinen 

Näistä saan ainakin hyviä adjektiiveja kuvaamaan omaa persoonaani ensi kerralla kun pitää hakea töitä :)

tiistai 10. joulukuuta 2013

Joulukalenteri luukku 10: Hyvä CV-kuva

Oma värikäs kuvani. 
Eilen kerroin CV:n tekemisestä ja usein siitä puhuessa nousee esiin CV:n  kuvan ongelma. Millainen on hyvä kuva CV:tä varten? Kuva antaa tietenkin oman persoonallisuuden mukaan muuten melko yksinkertaiseen hakupaperiin eli itse olen ainakin suosinut kuvan käyttämistä. Tämä ei tietenkään ole pakollista ja jotkut paikat eivät halua hakijan kuvaa, mutta jokainen saa tietenkin päättää itse laittaako kuvan vai ei.

Itse olen päätynyt kahteen ratkaisuun miettiessä minkälaisen kuvan CV:seen voi laittaa.

1. Asiallinen ja ajaton. Tämä kuva on otettu yleensä tyhjää taustaa vastaan, jolloin se pysyy asiallisena. Kuva voi olla vähän isompi kuin pelkkä kasvokuva, kertoo silloin enemmän ihmisestä. Kuva kannattaa ottaa suhteellisen asialliset vaatteet päällä, jolloin sama kuva kelpaa mitä vain paikkaa haettaessa.

Tässä syksyllä otettu kuva eräässä puistossa.
2. Samaan tapaan kuin CV:n voi myös kuvan valita erikseen jokaista työpaikkaa varten. Esimerkiksi jos on aikomassa eräoppaaksi niin kannattaa liittää mukaan kuva, missä on luonnon parissa. Kuva kertoo tällöin jo ensisilmäyksellä, että hakija harrastaa jotain alaan liittyvää asiaa.

Kuvan itse ottamiseen kannattaa käyttää aikaa. Tuollaisia ihan peruskuvia saa otettua monilla rekrymessuilla. Jos asiasta alkaa puhella kavereiden kanssa niin huomaa, että moni kaipaa hyvää CV-kuvaa ja voitte järjestää yhdessä jonkun kuvaustilaisuuden, jossa kaikista otetaan hyvä kuva. Myös ulkona otetut kuvat voivat olla värikkäitä ja persoonallisia. Voittekin hyvin mennä eri aikoihin vuodesta ulos kuvaamaan juuri tässä tarkoituksessa.

Eli menkää ja kuvatkaa!!! Nykyään kännykkäkameroillakin saa ihan hyviä kuvia eli kuvan ei pitäisi olla siitä kiinni ettei välineitä löydy. Myös hyviä järjestelmäkameroita löytyy varmaan jokaisesta tuttavapiiristä, jolloin kavereiden kesken voi hyvin sopia tilaisuuksia missä otetaan kuvia CV:tä varten.


maanantai 9. joulukuuta 2013

Joulukalenteri luukku 9: CV

CV:n eli ansioluettelon tekeminen on aina yhtä hankalaa. Netistä löytyy kymmeniä erilaisia malleja ja varmaan tuhansia eri vinkkejä miten se kannattaisi tehdä. Lisään tähän nyt omat vinkkini hyvän CV:n tekemistä varten. Kommentoin itse opiskelijoiden hakemuksia ja CV:itä erityisen paljon keväisin kesätyönhaun ollessa aktiivisinta. Ehkä paras vinkk, mitä voin sanoa, on että anna jonkun muun lukea hakupaperisi läpi ennen kuin lähetät niitä mihinkään. Moni on sokea omille virheilleen.

Curriculm Vitae eli vapaasti käännettynä elämän polku on tärkeä osa onnistunutta työnhakua. CV:n tarkoituksena on listata oma työhistoria mahdollisimman selkeästi ja helposti luettavaan muotoon.

CV:n tulee olla:

  • Asiallinen
  • Hyvin muotoiltu
  • Maksimissaan kaksi sivua pitkä

CV:n kannattaa sisältää
  • Henkilötiedot
  • Koulutustiedot
  • Perustiedot työhistoriasta
  • Muut taidot, koulutukset ja kurssit
  • Luottamustoimet ja harrastukset
Kerron nyt lyhyesti kaikista näistä kohdista miten ne kannattaa sisällyttää omaan ansioluetteloon. Muistutan kuitenkin, että jokainen tekee CV:n itse parhaaksi katsomallaan tavalla ja malleja ei kannata liikaa tuijottaa.

Asiallisuus
Älä jaarittele ja ala tarinoimaan liian pitkälti asioista. Jos haluat käyttää kuvaa, valitse hyvä edustuskuva ja jos et omista sellaista niin älä laita. Asiallinen CV myös tarkoittaa hyvää ulkoasua. CV tuleekin aloittaa päivämäärällä, mikä on sama päivä jona lähetät työhakemuksen.

Hyvä muotoilu
Yksi eniten silmään pistävistä virheistä mitä monet tekevät CV:n kanssa, on muotoilun unohtaminen. Oikeastaan kaikki kirjoittavat, että hallitsevat wordin käytön hyvin tai erinomaisesti ja sitten hakemuksen ja CV:n muotoilu puuttuu lähes kokonaan. Kannattaa opetella myös tekemään tiedostoista pdf-tiedostoja, koska jos lähettää word-tiedoston, niin sieltä löytyy lähes poikkeuksetta jostain kohtaa iso kasa välilyöntejä tai entereitä, jotta tekstit menisivät kohdakkain edellisten rivien kanssa. Tämäkään ei anna kovin vakuuttavaa kuvaa omasta tietoteknisestä osaamisesta.

Kaksi sivua
CV:n on tarkoitus olla melko lyhyt ja se pitää mahtua kahdelle sivulle. Opiskelijoilla usein tämän kahden sivun täyttäminen voi olla hankalampaa, kun kokemusta ei ole vielä niin paljoa, mutta yksikin sivu riittää. Kuitenkin siinä vaiheessa kun työkokemusta, luottamustoimia ja erilaisia muita taitoja alkaa kertyä, on hyvä tehdä itselle sellainen CV, johon listaa kaiken mahdollisen, mitä on ikinä tehnyt. Varsinainen CV kannattaa sitten tehdä jokaista työpaikkaa kohden erikseen miettien, että mitä taitoja ja kokemusta haluaa tuoda eniten esiin.
Esimerkki CV:stä, jota ei ole hiottu vielä ihan loppuun asti. Se sisältää paljon turhaa toistoa eikä kerro oikeastaan omasta osaamisesta paljon mitään. Ulkoasu on vähän tylsä ja mikään kohta ei oikeastaan erotu sieltä.

Henkilötiedot
Henkilötietojen tulee olla heti luettavissa CV:n aluksi. Henkilötiedoissa tulee olla oma nimi, osoite ja yhteystiedot kuten sähköpostiosoite ja puhelinnumero, joilla sinut saa kiinni. Syntymäaikaa ei ole pakko kertoa eikä myöskään siviilisäätyä, mutta syntymäajan puuttuminen voi pistää paljon enemmän silmään kuin varsinainen hakijan ikä. Kannattaa siis kääntää hakemuksessa ikä aina omaksi eduksi. Myös jotkut paikat ovat alkaneet käyttää nimetöntä CV:tä, jotta sukupuoli ei tulisi esiin, mutta näistä usein kerrotaan erikseen. Heniklötietoihin ei saa laittaa esimerkiksi henkilötunnusta. Jos haluaa tuoda jotain uutta, voi lisätä vaikka Linkedin profiilin osoitteen yhteystietoihin.

Koulutustiedot
Koulutustiedot sen tilanteen mukaan, minä päivänä CV on päivätty. Eli jos on opiskelija, ei voi sanoa olevansa maisteri tai kandi, jos papereita ei ole vielä kädessä. Kannattaa sanoa paljonko opinnot ovat kesken (esimerkiksi opintopistemäärä tai prosentteina tutkinnon valmiusaste) ja kertoa pääaine sekä sivuaineet. Koulutustiedot ilmoitetaan aina uusimmasta vanhimpaan. Peruskoulua ei tarvitse kertoa. Tähän osioon kannttaa lisätä myös erikseen vaihto-opinnot.

Perustiedot työhistoriasta
Työhistoriasta kannattaa olla kerrottuna muutakin kuin työpaikan nimi, oma titteli ja aika milloin oli töissä. Se, että jos toteaa olleensa harjoittelijana Ely-keskuksessa, ei vielä kerro oikeastaan mitään. Kannattaakin kertoa keskeisimmät työtehtävät ja mitä niistä oppi muutamalla lauseella. Myös kaikkia työpaikkoja ei ole pakko kertoa vaan voi todeta loppuun esimerkiksi "Lisäksi paljon kesätöitä mm. mansikkamyyjänä."

Muut taidot
Taitoihin kannattaa sisällyttää atk-osaaminen, kielitaidot ja erityiset muut koulutukset mitä on käynyt. Esimerkiksi ensiapukurssi, ajokortti ja hygieniapassi on syytä mainita. Kielitaidot kannattaa kirjoittaa rehellisesti eli jos ei osaa ruotsia niin sitten sitä ei kannata ottaa mukaan. Monet lajittelevat kielitaidon oman tason mukaan asteikolla  kiitettävä, hyvä, tyydyttävä, välttävä. Itse en käyttäisi sanaa välttävä, koska se viittaa huonoon koulumenestykseen, vaan sen tilalla perusteet. Kielten oppiminen kuitenkin aloitetaan nollasta ja ei ole mitään vikaa jos hallitsee useammasta kielestä vain perusteet.
Samat tiedot kuin edellisessä CV:ssä mutta nyt muokattuna ja jäsenneltynä paljon tarkemmin. Lisättynä myös luottamustoimet, jolloin CV näyttää täydemmältä ja täyttää kaksi sivua kokonaan. 


Luottamustoimet ja harrastukset
Luottamustoimiksi lasketaan kaikki vapaa-ajan tehtävät, mihin valitaan henkilöitä. Ne ovat usein osa jotain yhdistytä tai organisaatiota ja luottamustoimeen valittaessa henkilö on osoittanut olevansa halukas toimimaan tehtävässä ja saanut myös muilta luottamuksen hoitaa asiaa. Siksi luottamustoimien listaaminen CV:ssä on hyvä tapa tuoda esiin omaa aktiivisuutta sekä luotettavuutta.
Harrastuksiin kannattaa kirjoittaa sellaisia asioita, joiden luulee voivan vaikuttaa jotenkin työnhakuun. Esimerkiksi jos haetaan luonto-opasta niin kannattaa kertoa enemmän omasta eräretkeilyharrastuksesta kun taas jos hakee vaikka elektroniikka-alalle harjoittelijaksi niin eräretikelystä ei kannata tarinoida kamalasti vaan voi kertoa vaikka pienoismalliharrastuksestaan.

Suosittelijat
Suosittelijoilta pitää olla aina jokaista työpaikkaa kohden lupa eli muista kysyä se, ennen kuin kirjaat heitä tähän. Suosittelijoista voi myös kirjoittaa, että annat mielelläsi suosittelijoita jos työnantaja haluaa tietää lisää.

Lisäksi
Nimeä CV oman nimesi mukaan esim. CV_Merli_Lahtinen tai ansioluettelo_m_lahtinen. Tällöin työnantaja löytää tiedoston hakemalla nimelläsi. Myös jos teet eri kieliversioita CV:stä niin kannattaa varautua selittämään asioita vähän tarkemmin kuin mitä vaikka kotimaiselle toimijalle joutuu selittämään. Esimerkiksi oma koulutus ja osaaminen on hyvä tuoda selkeämmin esille.

Muista, että monet ammattiliitot antavat CV-neuvontaa ja niitä kannattaakin käyttää hyödyksi. Jos haluaa mennä yliopiston ura ja rekrypalvelujen CV-neuvontaan niin kannattaa varata aika jo nyt, koska monet ajat saadaan vasta pitkälle keväälle.




sunnuntai 8. joulukuuta 2013

Joulukalenteri luukku 8: Kesätyökello.

Kesätöiden hakeminen voi viedä paljon aikaa ja siksi sitä varten kannattaakin hahmotella itselle aikataulu, joka kattaa koko vuoden. Tällöin kesätyönhaku ei pääse yllättämään.

Joulukuu
  • Aloita työnhakuprosessi. Etsi viime vuoden hakuasiakirjat ja päivitä ansioluettelo sekä LinkedIn-profiili.
  • Selaile työnantajia ja mieti mikä on vuoden aikana muuttunut omassa osaamisessasi.
Tammikuu
  • Hae laitoksen harjoittelurahaa, haku päättyy usein jo tammikuussa.
  • Osaan työpaikoista haku päättyy jo tammikuussa eli ole ajoissa ja kontaktoi työnantajia tarpeeksi ajoissa!
  • Käy laitoksen/ammattiliiton kesätyöinfossa.
Helmikuu
  • Kiireisin aika kesätyönhaulle!
  • Kysele hakemustesi perään. Soita rohkeasti, mailit on helppo sivuttaa.
  • Valmistaudu mahdollisiin haastatteluihin
Maaliskuu
  • Kiireisin aika työhaastatteluille.
  • Jos et ole vielä saanut töitä niin älä luovuta! Jotkut paikat täytetään vasta toukokuussa!
Huhti/toukokuu
  • Valmistaudu palkkaneuvotteluihin sekä ota selvää miten työsopimus solmitaan!
Kesä/heinä/elo
  • Ota kaikki irti kesätöistäsi!
  • Mieti miten voit hyödyntää oppimaasi tulevaisuudessa.
Syys/loka/marras
  • Mikäli pidit kesän työpaikastasi ja haluat sinne takaisin, sovi asiat mieluiten jo syksyllä työnantajan kanssa.
  • Pidä silmät auki, kampuksilla ja erinäisillä yritysvierailuilla voi saada hyviä kontakteja!



lauantai 7. joulukuuta 2013

Joulukalenteri luukku 7: Palkkasuosituksista

Palkka on ikuinen päänvaiva ja eteenkin nuoret opiskelijat kyselevät paljon palkkasuositusten perään. Kannattaakin selvittää etukäteen, mikä on oman alan yleinen palkkataso eri sektoreille. Monesti työnantajat eivät halua henkilöä, joka pyytää liian vähän, koska silloin henkilöllä ei ole minkäänlaista tietoa alan vaativuudesta ja palkkatasosta, mutta eivät myöskään henkilöä joka pyytää liian paljon, koska tällöin joku muu samalla pätevyydellä voi tehdä asian halvemmalla. Siksi onkin tärkeä osua oikeaan haarukkaan palkkatoivetta tehdessä.
Opiskelijoiden kohdalla tilanne on vielä helpompi, koska monet alat ovat tehneet omat palkkasuositukset opiskelijoille tutkimusten ja opiskelijoiden sen hetken palkkatason mukaan. Palkkaa kannattaa muistaa myös yrittää vaatia enemmän kuin mitä saa, sillä noin 10 % opiskelijoista saa neuvoteltua palkkaansa isommaksi, vedoten palkkasuosituksiin (YKL:n opiskelijoiden työmarkkinatutkimus 2013).
On kuitenkin olemassa ehdoton minimipalkka, jolla kannattaa tehdä töitä ja se on ansiosidonnaisen ehdon täyttävä palkka eli tänä vuonna 1134 euroa kuussa täysipäiväisestä työstä. Se ei ole mikään huimaava palkka, mutta monet harjoittelijat ovat saaneet palkkansa nostettua tuohon summaan vedoten siihen, että haluavat kerätä ansiosidonnaiseen vaadittavia työviikkoja.
Palkaton harjoittelu onkin sitten asia erikseen ja en mene siihen nyt muuten kuin muistuttamalla, että jos kyseessä on opintoihin kuuluva palkaoton harjoittelu niin opiskelijalla kuuluu olla ohjaaja aina tarvittaessa paikalla. Mikään työ missä opiskelijalla on paljon omia vastuutehtäviä ei täytä tätä ehtoa ja ei voi olla palkatonta harjoittelua.
Ota siis selvää palkkasuosituksista jo etukäteen kun lähdet töitä hakemaan. Hyviä tyyppejä, joila voi kysyä palkasta myös vaikka työpaikalla ovat luottamusmiehet. Myös ammattiliitto voi tehdä palkkasuosituksen perustuen koulutukseen ja työkokemukseen.