Miksi kuulua ammattiliittoon?

Nyt alkaa omalta osalta vuoden kiireisin aika, kun liittoni kesätyökiertue alkaa huomenna.

Kesätyökiertueen aikana kierrän läpi eri korkeakouluja kertomassa luonnon- ja ympäristötieteen opiskelijoille työelämän kiemuroista. Kiertueeseen kuuluu aina ständi kampuksella klo 10-14 ja sen jälkeen luento klo 14-16. 

Kiertue on yksi parhaista keinoista kertoa opiskelijoille työelämäasioita, mutta joka vuosi myös harmittaa, että monet jättävät luennon väliin. Moni opiskelija ajatteleekin, että ammattiliittoasiat eivät kuulu vielä opiskelijalle ja että työelämä on niin kaukainen asia, ettei vielä kannata siitä murehtia. Oma viestini on toisenlainen. Tässä muutamia syitä miksi ammatto on hyvä tuki ja turva jo opiskelijana:

• Koulutukset kuten CV-klinikat. Annan itse opiskelijoille CV-palautetta ja usein ne, jotka lähettävät CV:n kommentoitavaksi ovat jo hyvin perehtyneet asiaan. Netistä löytyy lukematon määrä malleja CV:n toteuttamista varten ja tällöin osa niistä voikin sekoittaa lopputulosta. Kuitenkin usein ne, joiden CV:t kommentoin eri tapahtumissa, ovat juuri niitä, jotka eniten apua tarvitsisivat. Moni kuitenkin sanoo ettei uskalla lähettää CV:tä mihinkään kommentoitavaksi, mutta kehtaa kuitenkin lähettää sen aina mahdollisille työnantajille. Kannattaa rohkeasti vain ottaa kaikki apu vastaan mitä voi saada. 
• Työttömyysturva ja ansiosidonnainen. Tämä on ehkä tärkein asia, jonka voi oppia ja moni kuuleekin asiasta vain kesätyöluennoilla tai muissa ammattiliittojen infoissa. Harva ottaa asiasta selvää itse ja tämä on sen verran tärkeä asia, että melkein soisin sen kuuluvan osaksi pakollisia opintoja.  Saan vuosittain paljon puheluita vastavalmistuvilta opiskelijoilta, jotka kertovat valmistuvansa kuukauden päästä ja etteivät he ole liittyneet kassaan kun eivät tajunneet sen merkitystä. Työttömyyskassa on se paikka, joka myöntää ansiosidonnaista työttömyyskorvausta kun töitä ei ole ja sitä voi hakea heti valmistumisen jälkeen. Työttömyyskassaa varten pitää vain olla täyttänyt työssäoloehto, jonka kerääminen ei onnistukaan enää viimetipassa. Työssäoloehdon mukaan sinun täytyy olla ollut kassaan liittymisen jälkeen 26 viikkoa töissä (vähintään 18 tuntia viikossa, palkka TESin mukainen tai vähintään 1154 euroa kuussa täyspäiväisestä työstä). Kassaan ei voi liittyä takautuvasti eli se toimii vähän niin kuin vakuutus eli vasta sitten kun tietää, että on jäämässä työttömäksi, ei voi enää äkkiä liittyä ja olettaa saavansa samoja etuja kun muut. Moni opiskelija lykkää kassaan liittymistä sillä verukkeella kun kassamaksu on kallis (oma kassa IAET-kassa on 75 euroa vuodessa). Kuitenkin paljon kalliimmaksi tulee valmistumisen jälkeen elämä kun kaikki opintoetuudet lakkaavat ja jos ansiosidonnaista ei saa. Ansiosidonnaisen suuruus esimerkiksi 1700 euron kuukausipalkalla on jo 1100 euroa kuussa. Tämä on huomattavasti enemmän kuin kelan peruspäiväraha, joka on vähän alle 700 euroa. 
• Lakimies. Ammattiliiton jäsenistä noin joka kymmenes on vuosittain yhteydessä liittoon. Tämä on melko paljon ja monet yhteydenotoista tulevat opiskelijoilta. Opiskelijoita on työelämässä helppo vähän vedättää, koska he tuntevat omat oikeutensa kaikkein heikoiten. Ongelmat alkavat usein jo työsopimukseen ujutetuista pykälistä, joiden mukaan opiskelijan voi laittaa tekemään melkein mitä vain. Myös lomakorvauksien maksamisesta ja viivästyneistä palkoista tulee paljon yhteydenottoja. Liiton lakimies auttaa kaikkia jäseniä ja vie asiat loppupeleissä myös oikeuteen asti. Monet asiat kuitenkin ratkeavat jo yhdellä soitolla lakimieheltä työnantajalle. 
• Verkostoituminen. Työnhakuilmoituksissa näkyy jo nykyään enemmän ja enemmän mainintoja siitä, että halutaan henkilö, jolla on kattavat ammatilliset verkostot omalta alalta. Verkostoituminen alkaakin jo heti opiskelujen aluksi kun tutustuu uusiin opiskelukavereihin. Siksi myös vapaa-ajan aktiviteetteihin osallistuminen on tärkeä osa tulevaa työuraa ajatellen, koska hyvin todennäköisesti omat opiskelukaverit ovat tulevia kolleegoja. Liiton tapahtumissa tapaa myös muiden pääaineiden opiskelijoita ja verkostoituu poikkitieteellisemmin, joka on suuri valtti työelämässä. 
• Sitten tietenkin pitäisi mainita iso kasa kaikkia mahdollisia etuja ja alennuksia, mitä liiton jäsenille tarjotaan. Useimmat niistä eivät vain ole ihan opiskelijabudjettiin meneviä, mutta mainitsen yhden. Nimittäin vakuutusedut tuovat ihan tuntuvan säästön. Kotivakuutuksesta opiskelija on saanut 30 % alennuksen joka syksy fukseille tarkoitetusta kampanjasta. Kaikkiin etuihin voi tutustua tuolla http://www.jasenedut.fi/

No siinä oli näin nopeasti heitettynä muutama hyvä syy miksi kuulua liittoon. Tietenkin vielä yksi tärkeimmistä asioista on tietenkin oma voima neuvotteluasemissa työnantajaliittoja kohtaan. Hyvä sanonta ammattiyhdysliikkeestä onkin, että "Ei se ole voiman käyttö vaan näyttö" eli se, että jos työnantaja alkaa sanella kaikkia ehtoja niin työntekijät voivat mennä lakkoon. Näin ei kuitenkaan haluta tehdä, vaan kaikki haluavat työrauhan säilyvän. Lakko on vasta viimeinen keino, jolla saadaan asioita sovittua. Siinä vaiheessa kun työpaikalla ihmiset eivät kuulu liittoihin, työnantaja voi oikeasti sanella ehdot ja lakkoon meneminen ei auta kun taustalla ei ole vahvaa neuvottelukoneistoa, joka pitäisi työntekijän puolia. Myöskään lakon ajalta ei saa korvauksia kun lakkokassat ovat liittojen alaisia. Suomessa homma toimii, koska tarpeeksi moni kuuluu liittoihin ja vähitellen muuallakin maailmassa yritetään saada ammattiliittojen asemaa paremmaksi, jotta työntekijöiden oikeudet paranisivat. 

Huomisesta alkaen kerronkin opiskelijoille, miksi liittoon kuuluminen on tärkeää ja toivottavasti moni ymmärtääkin viestin.