NaNoWriMoa akateemisessa maailmassa

2003 jouluaattona tämä kaikki oikeastaan alkoi. Silloin kaivoin esiin kaikki lukion fysiikan kirjani ja tein itselleni lukuaikataulun ylioppilaskirjoituksia varten. Tästä hetkestä alkaen en olekaan ollut varmaan päivääkään ajattelematta opintoja. Opiskelijan arkeen valitettavan usein kuuluu jatkuva pieni ääni pään sisällä, joka sanoo ettei mitään muuta saisi tehdä, koska pitää opiskella. Tämä ääni seuraa perässä mihin vain ja alan olla jo kyllästynyt siihen. 

Nyt marraskuussa moni tuttu näyttää taas osallistuvan NaNowriMoon. Itse olen miettinyt osallistumista jo kolme vuotta, mutta tekosyy olla osallistumatta on aina sama: ei ehdi koska opiskelu. No tänä vuonna jälleen kerran jouduin toteamaan etten kyllä ala kirjoittamaan mitään muuta ennen kuin gradu on palautettu. Kuitenkin inspiroituneena NaNoWriMon kannustavasta ilmapiiristä päätin tehdä oman versioini tästä ja kirjoittaa marraskuun aikan 50 000 merkkiä latexilla. Koska lähes kaikki puuttuvat opintoni ovat latexilla tehtäviä niin homman pitäisi onnistua.  Puuttuvat työt siinä järjestyksessä kun nyt aion ne marraskuun aikana saattaa loppuun:

1. Kotitentti. Palautus sunnuntaina 3.11. klo 23.59.

2. 1 selkkari ja 2 bumerangia. Palautus maanantaina 11.11. 

3. Kandin työ. Tämän saattaminen jäi kesken hyvän flown kun nasan sivut suljettiin ja en päässyt käsiksi keplerin dataan. Nyt onneksi jenkitkin ovat saaneet sivunsa takaisin pystyyn ja voin jatkaa. Palautus 18.11 maanantaina. 

4. Gradu. Tämä tarvitsee useamman deadlinen. Kun teen gradua useammasta energialähteestä niin osa niistä on jo tällä hetkellä valmiina mutta osa kaipaa vielä paljon lisää materiaalia. Täll hetkellä gradussa sivuja 90. Oletan että lisää tulee vielä noin 30.  

• 7.11 Luettu läpi ja katsottu mitkä kohdat tarvitsevat vielä viilausta. Jo valmiisiin kappaleisiin ei enää kosketa
• 13.11.Loput materiaalit kasaan. Tämän jälkeen ei enää uutta. 
• 24.11 Jokainen energialähde yksittäisenä valmis. 
• 27. 11 Laskut loppuun kaikista energialähteistä ja vertailu.
• 1.12. Lähteet ja viitteet kuntoon viikonloppuna. 
• 2.12. Palautus 

Osa tästä hommasta tulee varmana olemaan vaikeaa, koska marraskuu on myös töiden puolesta hyvin kiireinen kuukausi. Reissuja tulee vielä ainakin Jyväskylään ja Turkuun kiertueelle, ymppäpäiville Tampereelle ja sitten vielä luonnontieteilijöiden jouluristeilylle Turkuun. Näiden lisäksi opiskelijalehtemme taittaja ja kuvittaja pitää valita, lehden materiaalit kirjoittaa ja kaikkein haastavimmaksi osoittautunut asia eli saada uusien opiskelijatoimikuntalaisten yhteystiedot kerättyä lehteä varten. Sitten vielä opiskelijoiden työmarkkinatutkimuksen tulokset pitäisi saada pian pitkän säätämisen jälkeen. Eli hommaa ainakin riittää. Jos kaikki menee siis putkeen niin valmistun kandiksi heti kun saan nuo selkkarit hyväksytyttyä. 

Tämän jälkeen maisterin tutkinnosta puuttuukin vain yksi asia, mikä on aiheuttanutkin päänvaivaa jo pitkään eli syventävien opintojen labrat. Olen kysellyt niiden tekemisestä tasaisin väliajoin, mutta en selkeästi tarpeeksi, koska en ole vielä saanut yhtään aihetta. Jotenkin hölmöltä tuntuu tehdä vielä niitä labroja kun on kuitenkin kertynyt tätä työelämäkokemusta myös tutkimusavustajan hommista, mutta en koskaan silloin ole tajunnut kysyä, että saisiko niistä tehtyä labroja. No, ehkä nämäkin vielä jostain järjestyvät. 

Kirjoittelen projektin etenemisestä aina satunnaisesti tänne. Oletan kuluttavani paljon teetä ja hengaavani facebookissa ja irkissä vähemmän eli jos haluat saada kiinni niin laita viestiä. 

Jos kaikki menee putkeen ja oikeasti palautan gradun tuona päivänä 2.12 niin tarjoan sen jälkeen skumppaa OH:lla :) 

Kannustan myös kavereita tekemään saman eli asettamaan itselleen deadlinet. Toivon, että tänä vuonna jouluna, 10 vuoden pitkän ajan jälkeen, ainoa asia mistä pitää murehtia on se, että syönkö liikaa kinkkua ;) 

Esimerkki ansiosidonnaisesta

Ah, kun Suomi on muuten kaunis paikka reissata nyt syksyllä. Ihailin monta tuntia ruskaa junasta matkalla Kuopioon ja takaisin :)

Pidin eilen yhdessä LALin ja TEKin kanssa Kuopion opiskelijoille esitelmää aiheesta ammattiliitot tutuiksi ja tätä esitelmää varten kirjoittelin junassa esimerkin siitä, miten ansiosidonnainen toimii. Jaan sen nyt myös tässä.

Ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta ehkä se kaksi sanaa ensin, eli jos et tiedä mikä se on niin ota selvää! Yksi yleisimmistä asioista, mistä minulle opiskelijat soittavat, koskee sitä kun on juuri valmistumassa oleva opiskelija, joka ei ole tajunnut liittyä työttömyyskassaan ja on juuri pitkä työsuhde loppumassa. He kyselevät että voivatko enää päästä ansiosidonnaisen piiriin ja siinä vaiheessa on valitettavasti liian myöhäistä eli työssäoloehto (34 viikkoa 2013) ei enää ehdi täyttyä. Kannattaa siis ajoissa liittyä kassaan jos haluaa olla varma siitä, että jos valmistumisen jälkeen työttömyys koittaa, niin on joku toimeentulo takana. 

Mutta tässä itse esimerkki. Toivottavasti selkeyttää vähän asiaa. 

Opiskelija päättää liittyä työttömyyskassaan kolmantena vuonna ja maksaa opiskeluaikanaan sinne jäsenmaksua yhteensä n. 250 euroa. (Neljän vuoden jäsenyys)

Hänen keskipalkkansa kesätöistä on 1700 euroa (YKL:n keskimääräinen kesätyöpalkka)  ja hän on joka kesä 3 kk töissä. Työttömyyskassan osuus hänen palkastaan on 1,5 prosenttia vuodessa. 

Opiskelija valmistuu toukokuussa ja hänen ensimmäinen työpaikkansa alkaa vasta syyskuussa. Hän ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi heti valmistuttuaan. 

Valmistuneelle myönnetään ansiosidonnaista työttömyysturvaa palkan mukaan, joka on tässä tapauksessa n 1100 euroa/kk. 

Valmistunut saa 4 kuukauden  (keskimäärin ensimmäisen vuoden aikana valmistumisen jälkeen ollaan 2-4 kuukautta työttömänä) ajan ansiosidonnaista eli yhteensä 4400 euroa. 

Opiskeluaikana maksettu 250 tulee takaisin jo viikon työttömänä olon aikana.

Eli vaikka opiskelijalle se kassan jäsenmaksu voi tuntua isolta, niin se maksaa itsensä takaisin jo hyvin lyhyessä ajassa. Kannattaa siis olla kaukaa viisas ja kerätä ansiosidonnaisen vaatimat työssäoloviikot kasaan jo opiskeluaikana! 

Mitä minusta tulee valmistumisen jälkeen?

Eli keskustelu siitä, miten lyhentää opintoaikoja

Surullinen tarina kuuluu melkein missä vain korkeakoulussa. Omalla opintoalallani

keskustelu menee jotenkin näin:

- Hei, opiskelet siis fysiikkaa, mikä sinusta tulee isona? 

- Työtön, heh heh. 

Tämä ei ihan oikeasti ole hauskaa ja joka paikassa tämä sama vitsi toistuu alasta riippumatta. Eikö hälyytyskellojen pitäisi soida jo heti kun tämmöinen keskustelu alkaa, koska silloin opiskelijoiden usko omaan työllistymiseen on vaakalaudalla. Kaikessa opiskelussa taustalla on pelko siitä, että ei saakaan omalta alalta töitä. Mitä tälle epävarmuudelle pitäisi tehdä?

Työhäni sisältyy joka tammikuussa kesätyökiertue, jonka aikana kierrän ympäri Suomea pitäen infoa kesätyöasioista sekä parin tunnin pituista luentoa yleensäkin työelämäasioista työkaverini kanssa. Infopisteellämme on myös ollu monella paikkakunnalla mukana yliopiston urapalvelujen väkeä. Koska välillä infopisteellä on hiljaisempaa niin ehtii jutellakin paljon.

Ei ollut yhtään ainutta paikkakuntaa, jossa keskustelu ei olisi kääntynyt siihen, miten valtava resurssipula urapalveluilla on. Monet kertoivat siitä, miten heillä on vain vähennetty väkeä ja kuinka opiskelijoita olisi enemmän ja enemmän etsimässä urapalvelujen apua. Usein korkeakouluissa on yksi urapalvelun työntekijä useaa tuhatta opiskelijaa kohden. 

Kerrotaan lyhyesti mistä urapalveluissa on kyse. Helsingin yliopiston urapalvelujen etusivulla lukee näin:

• tukee opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden laadukasta sijoittumista työelämään
• tarjoaa työnantajille erilaisia mahdollisuuksia tavoittaa valmistuvat maisterit ja kandidaatit sekä kesä- ja osa-aikatöitä etsivät opiskelijat
• tekee yhteistyötä laitosten ja tiedekuntien kanssa opiskelijoiden työelämävalmiuksien parantamiseksi ja työelämäyhteyksien luomiseksi

Kuullostaa todella hyvältä. Todellisuus kuitenkin on vähän eri. Käytännössä opiskelijoiden työelämäopinnot ovat hyvin suppeat eivätkä sijoitu ollenkaan oikeaan aikaan opintoja. Omassakin tutkinnossa ainoat työelämäopinnot ovat fuksivuonna. Kukaan ei muista enää mitään siltä kurssilta viidennen vuoden jälkeen kun pitäisi siirtyä työelämään. Kurssi sisältää eri fysiikan alojen esittelyä, mutta ei kuitenkaan kerro työnhausta akateemisessa työmaailmassa mitään. 

Jotenkin suurin osa kaikesta työelämään valmentautumisesta jätetään siis omille harteille. Urapalveluista voi hakea apua, mutta resurssipulan vuoksi, jonot ovat pitkitä. Monesti uraneuvontaan ja asiakirjojen kommentointiin voi joutua odottamaan pari kuukautta. Kiireisin aika onkin usein kesätöitä hakiessa ja usein ensimmäinen vapaa aika uraneuvojalle menee kesätyönhaun jälkeiselle ajalle, jolloin seuraavaan kesään pitää odottaa yli vuosi. 

Yliopisto ei myöskään opeta yliopiston ulkopuolisesta työelämästä kovinkaan paljoa. Ainoa asia, johon tunnutaan edes jotenkin kannustavan, on jatko-opiskelu. Muista työllistymismahdollisuuksista ei puhuta juuri mitään. Myöskään jatko-opintojen jälkeisestä työelämästä ei kerrota oikein mitään. Moni kaipaisi siinä viimeisenä vuonna jonkinlaista työelämäohjausta, jossa pääsisi tutustumaan siihen mitä oikeasti omalla tutkinnolla voi tehdä. Mitä ovat ne oman alan työt ja mitä on se laadullinen työllistyminen. Usein kysytyin kysymys opiskelijoiden keskuudessa onkin se että minne voin mennä töihin eli ei oikeasti tiedetä mihin tai minkälaiseen työhön omalta alalta valmistutaan. Miten opiskelija voi valmistua jos hän ei tiedä miksikä hän on valmistumassa?

Jos oikeasti halutaan lyhentää opintoaikoja niin listätään opiskelijoiden työelämävalmiuksia. Tämä alkaa siitä, että jokaisen yliopiston urapalvelujen resursseja lisätään. Jokainen tiedekunta tarvitsisi oma uraneuvojan, joka on perehtynyt juuri tietyn alan työtilanteeseen ja erilaisiin yrityksiin, joihin tiedekunnasta mennään töihin. Nämä uraneuvojat voisivat ylläpitää suhteita paremmin työnantajiin. Osa korkeakouluista osaa tämän, kuten Aalto ja sen näkee jo ulkopuolisessa rahoituksessa. Työelämä tietää mihin sieltä valmistutaan.

Tällä hetkellä erilaiset yritysvierailut ja suhteet ovat pitkälti ainejärjestöjen harteilla ja jos järjestössä ei ole aktiivista työelämätoimintaa, niin moni voi jäädä vaille minkäänlaista kokemusta työelämään sijoittumisesta. Tämän ei pitäisi olla ainoastaan ainejärjestön harteilla, vaan yliopiston pitäisi tukea siihen myös omasta takaa. Ainejärjestöjen tekemä työ on korvaamatonta, mutta jos ei ole sattunut lähtemään mukaan järjestötoimintaan, voi jäädä kokonaan tästä osasta paitsi. Siksi se ei saisi olla vain ainejärjestön harteilla. Lisäisin siis myös oppiaineen vastuuta työelämäasioissa.

Uraneuvontaa kaivattaisiin myös laitoksilla eli jokaisella laitoksella pitäisi olla oma uraneuvoja, joka olisi läheisesti tekemisissä opintoneuvojan kanssa. Monesti opintoneuvojat ovat hyviä ja osaavat kertoa kaiken opinnoista, mutta uraneuvoja osaisi kertoa mitä kaikkia asioita pitää opiskella jos on jokin tietty työpaikka vaikka mielessä. Uraneuvoja myös osaisi kommentoida työnhakuasiakirjoja ja antaa vinkkejä erilaisista työmahdollisuuksista. Sen tehtävä ei olisi etsiä opiskelijoille töitä, koska se on edelleen jokasen itse selvitettävissä oleva asia, mutta neuvoja osaisi kertoa mahdollisista firmoista, joissa alan opiskelijoita on töissä.

Myös almumnien kautta voitaisi kokeilla mentorointitoimintaa, koska moni opiskelija kaipaisi vähän vanhempaa henkilöä tukemaan omissa valinnoissaan. Vähän vanhemmalla tarkoitan lähempänä opiskeluvuosia olevaa henkilöä kuin lähempänä eläkeikää. Verkostoitumisen on todettu olevan entistä tärkeämpää jo opiskeluaikana ja mentorin kautta voisi saada myös hyviä verkostoja.

Opiskelijat haluavat valmistua ja päästä töihin, koska siksihän alalle on tultu. Opiskelijolla on usein kovakin nälkä päästä tekemään oman alan töitä, mutta jos ei edes tiedä mitä omalla alalla tarkoitetaan niin miten sinne työelämään voi valmistua. Yliopisto, herää jo ja auta meitä töihin!

Mitä laittaa työnhakublogiin

Tämä blogi sisältää nyt itsestäni oman työhistorian sekä erilaisia esittelyjä elämän eri asioista. Työnhakublogiin voi jokainen laittaa mitä vain itse haluaa.

Mitä eroa on sivuilla ja blogiteksteillä

Bloggerissa voit luoda erillisiä sivuja eli välilehtiä, jotka näkyvät aina tuossa sivun alussa. Näihin kannattaakin laittaa itsestä kaikki yleinen tieto, josta se löytyy mahdollisimman helposti.

Tässä on esiteltynä omat sivuni:

Nämä kolme sivua ovat tärkeimmät ja ne pitää olla heti löydettävissä.

Oma esittely: Tämä sivu kertoo omista kiinnostuksen kohteista ja siitä millaista työtä haluat tehdä. Sivu voi vaikka olla kuviteltu hakemus omaan unelmatyöpaikkaan, jossa kerrot omista vahvuuksista ja osaamisesta eri osa-alueilla.

CV: Tähän oma opintohistoria, työhistoria ja muu osaaminen mahdollisimman siististi ja selkeästi.

Yhteystiedot: Tähän yhteystiedot mihin haluat yhdeydenottoja. Voi olla hyvä luoda vaikka oma sähköpostiosoite vain työnhakua varten, jolloin välttyy roskapostilta omaan sähköpostiin.

Muuta jännää: Muut sivut voi oikeastaan täyttää millä itse haluaa.

Harrastukset ja taidot: Moni unohtaa, että erilaisia taitoja voi oppia myös muualla kuin vain opiskelujen kautta. Esimerkiksi harrastukset ja vapaaehtoistyöt ovat hyvä tapa karkottaa kokemusta. Näitä taitoja kannattaa esitellä ja kertoa mitä niiden kautta on oppinut. Monesti itse opiskelu tuo vain tietynlaista osaamista ja käytännön kokemus tulee muuta kautta.

Suosituksia: Tähän osioon voi pyytää kevyitä lauseita tai suosituksia vanhoilta työkavereilta ja tutuilta. Nämä tuovat kaikille uskottavuutta ja antavat myös ulkopuolisen henkilön arvion työnhakijasta.

Itse blogitekstit
Työnhakublogissa itse tekstit voivat käsitellä omaa työnhakuprosessia. Blogia pitäessä kannattaa päivittää mahdollisimman usein omia kuulumisia, jotta sitä lukevat ihmiset pysyvät perillä missä työnhakuprosessi on menossa. Kuvien käyttäminen blogissa on hyvä asia ja tuo vähän eloa tekstien keskelle. Tekstien ei tarvitse olla pitkiä, mutta kunhan niitä jaksaa päivittää blogiin.

Kelle blogi on suunnattu
Blogi kannattaa jakaa sosiaalisessa mediassa ja kertoa kaikille kavereille, että olet hakemassa töitä. Omat opiskelukaverit voivat hyvin olla tulevia kolleegoja ja moni heistä voikin olla kuullut työpaikoista, jotka eivät ole tulossa vielä hakuun.
Blogin osoitteen voi myös vaikka liittää omaan sähköpostiallekirjoitukseen, jolloin joku saattaa bongata sen sitä kautta.

Työnhakujuliste

Mietin usein erilaisia tapoja hakea töitä ja monesti työnhaussa on plussaa jos osaa erottua joukosta. Tässä yksi hakujuliste, jonka tein viime keväänä. Juliste on tehty ihan vain powerpointilla, jotta kaikilla olisi mahdollisuus tehdä samanlaisia ja office tai libreoffice tuntuu lötytvän jo joka koneesta. Julistetta voi käyttää usealla eri tavalla työnhakuun:

-Tulosta juliste isona kuten A4 tai A3. Ota selvää oman alasi keskeisistä yrityksistä ja niiden sijainneista. Vie julisteesi näiden firmojen ala-auloihin tai ilmoitustauluille.

- Tulosta juliste postikortin kokoisena. Ota selvää samaan tapaan oman alasi kiinnostavista työpaikoista ja eteenkin osoitteet HR-päälliköille tai muille henkilöille, joilla on valtaa päättää palkataanko ihminen vai ei. Lähetä postikortteja näille henkilöille.

- Tulosta juliste postikorttina tai pienempänä. Ota niitä mukaan rekrytointimessuille ja jaa kaikille työnantajien edustajille.

Akavacamp alkaa Oulusta

Tänään alkoi AkavaCamp -kiertue, jonka mukana YKL kiertää tämän syksyn.
Teemana Campilla on tänä vuonna "Työstä hyvä tulevaisuus", joka kannustaa suunnittelemaan omaa uraa jo opintojen aikana. Kannattaa tulla vierailemaan ständillä!

Some ja työnhaku

Kirjoitin jutun nörttitytöt-blogiin, jossa kerrotaan sosiaalisen median hyödyntämisestä työnhaussa. Käykää kurkkaamassa täältä: http://geekgirls.fi/wp/norttitytto-hakee-toita/