Kevät on mennyt ja kesätöitä on tullut monille. Katseet kääntyvät kuitenkin työmarkkinoilla jo kohti syksyä. Luin tänään jälleen kerran ilmoituksen harjoittelupaikasta.
Luonto-Liitto etsii innokasta ja organisointitaitoista harjoittelijaa vastaamaan vuoden kulutuskriittisen kohokohdan, Älä osta mitään -päivän järjestelyistä syksyksi 2014. Päivää vietetään tänä vuonna 28.11. Harjoittelijan tehtävät painottuvat viestintään ja tapahtumakoordinointiin. Harjoittelu kestää noin neljä kuukautta ajalla 1.9.–31.12.2014. Harjoittelun aloitus- ja lopetuspäivämäärästä sekä viikottaisesta työajasta voidaan neuvotella.
Harjoittelija suunnittelee valtakunnallisen ÄOM-kampanjan ja vastaa sen toteutuksesta yhteistyössä muun viestintätiimin kanssa. Hän etsii yhteistyökumppaneita ja aktivoi vapaaehtoisia eri puolilla Suomea toteuttamaan teemapäivänä tapahtumia.
Harjoittelijalta odotetaan kiinnostusta ympäristö- ja kulutuskysymyksiä kohtaan. Arvostamme kokemusta järjestötoiminnasta ja/tai tapahtumien järjestämisestä.
Etsimme ensisijaisesti ympäristöalan, viestinnän tai yhteiskuntatieteiden opiskelijaa, joka voi yhdistää harjoittelun opintoihinsa. Huomioimme kuitenkin myös esimerkiksi harrastuneisuuden tai järjestötoiminnan kautta pätevöityneet hakijat.
Harjoittelu voi olla sopimuksen mukaan osa- tai kokopäiväistä. Työskentely tapahtuu Luonto-Liiton toimistolla Helsingin ydinkeskustassa. Luonto-Liitto ei maksa harjoittelusta palkkaa."
Harjoittelun tarkoitus on tutustuttaa opiskelijaa työelämään, mutta ei toimia muun työntekijän korvikkeena. Tästä ilmoituksesta voitaisi hyvin ottaa harjoittelija-sanan pois ja käyttää vain tuota koordinaattoria. Tällöin ilmoitus vastaa täysin ihan normaalia työpaikkailmoitusta (jos ei huomioida tuota viimeistä lausetta). Harjoittelun ei kuitenkaan kuuluisi sisältää vielä normaaliin työhön verrattavia vastuita vaan harjoittelussa harjoittelijalla pitää olla aina ohjaaja ja tarkkaan rajatut työtehtävät. Jos harjoittelussa oleva työmäärä vastaa täysin normaalin työntekijän työpanosta, niin paikasta kuuluu maksaa palkkaa.
"Luonto-Liitto hakee työharjoittelijaa: Älä osta mitään -päivän koordinaattori syksyksi 2014
Luonto-Liitto etsii innokasta ja organisointitaitoista harjoittelijaa vastaamaan vuoden kulutuskriittisen kohokohdan, Älä osta mitään -päivän järjestelyistä syksyksi 2014. Päivää vietetään tänä vuonna 28.11. Harjoittelijan tehtävät painottuvat viestintään ja tapahtumakoordinointiin. Harjoittelu kestää noin neljä kuukautta ajalla 1.9.–31.12.2014. Harjoittelun aloitus- ja lopetuspäivämäärästä sekä viikottaisesta työajasta voidaan neuvotella.
Harjoittelija suunnittelee valtakunnallisen ÄOM-kampanjan ja vastaa sen toteutuksesta yhteistyössä muun viestintätiimin kanssa. Hän etsii yhteistyökumppaneita ja aktivoi vapaaehtoisia eri puolilla Suomea toteuttamaan teemapäivänä tapahtumia.
Harjoittelijalta odotetaan kiinnostusta ympäristö- ja kulutuskysymyksiä kohtaan. Arvostamme kokemusta järjestötoiminnasta ja/tai tapahtumien järjestämisestä.
Etsimme ensisijaisesti ympäristöalan, viestinnän tai yhteiskuntatieteiden opiskelijaa, joka voi yhdistää harjoittelun opintoihinsa. Huomioimme kuitenkin myös esimerkiksi harrastuneisuuden tai järjestötoiminnan kautta pätevöityneet hakijat.
Harjoittelu voi olla sopimuksen mukaan osa- tai kokopäiväistä. Työskentely tapahtuu Luonto-Liiton toimistolla Helsingin ydinkeskustassa. Luonto-Liitto ei maksa harjoittelusta palkkaa."
Paikka näytti hyvältä kunnes pääsee tuohon viimeiseen lauseeseen. Taitaa olla jälleen aika käydä läpi hyvän harjoittelun käytännöt niin, että niistä hyötyvät sekä opiskelija, oppilaitos että työnantaja.
Akavan opiskelijoilla on olemassa hyvät suositukset siitä, millainen harjoittelupaikan pitäisi olla. Käytännöt on listattu työpaikalle, opiskelijalle sekä korkeakoululle. Kannattaa tutustua näihin. Otetaan näistä kohdista tärkein kohta tähän esille:
"Työsuhteeseen rinnastettavasta harjoittelusta maksetaan palkkaa, joka täyttää vähintään työssäoloehdon tai on työehtosopimuksen mukainen."
Harjoittelun tarkoitus on tutustuttaa opiskelijaa työelämään, mutta ei toimia muun työntekijän korvikkeena. Tästä ilmoituksesta voitaisi hyvin ottaa harjoittelija-sanan pois ja käyttää vain tuota koordinaattoria. Tällöin ilmoitus vastaa täysin ihan normaalia työpaikkailmoitusta (jos ei huomioida tuota viimeistä lausetta). Harjoittelun ei kuitenkaan kuuluisi sisältää vielä normaaliin työhön verrattavia vastuita vaan harjoittelussa harjoittelijalla pitää olla aina ohjaaja ja tarkkaan rajatut työtehtävät. Jos harjoittelussa oleva työmäärä vastaa täysin normaalin työntekijän työpanosta, niin paikasta kuuluu maksaa palkkaa.
Uskon, että tämä paikka on verkostoitumisen ja työelämävalmiuksien suhteen erinomainen. Kuitenkin paikassa edellytetään harjoittelijalta koko vastuuta tapahtuman tuottamisesta sekä yhteistyökumppanien rekrytoimisesta. Tämä ei vastaa palkattoman harjoittelun käytäntöä, jossa harjoittelijan pitää voida olla harjoittelija eikä itse vasuussa koko tapahtumasta. Harjoittelun tarkoitus on HARJOITELLA työelämässä tarvittavia taitoja.
Harjoittelupaikka on myös selkeästi rajattu vain opiskelijoille, joilla on jo entuudestaan varallisuutta tai, joilla tutkintoon kuuluu 20 opintopisteen harjoittelu. Harjoittelusta saa vaihtelevia määriä opintopisteitä, mutta opintotukea saa vain jos saa 5 opintopistettä jokaista tukikuukautta kohden. Tässä tapauksessa neljän kuukauden harjoittelusta pitäisi saada 20 opintopistettä. Harva yliopistotutkinto ilmoituksessa edellytetyilla aloilla sisältää näin isoa harjoittelua. (en tiedä yhtään, joku muu voi kertoa onko jossain 20 pisteen harjoittelu ympäristö-, viestintä tai yhteiskuntatieteen tutkinnossa).
Tiedän, että taloudellinen tilanne on huono ja kaikki tahot valittavat surkeaa rahatilannetta. Tiedän myös, että eteenkin luonto-liiton kaltaiset organisaatiot perustuvat paljon vapaaehtoisuuteen. Kuitenkin jatkuvasti kasvava nuorisotyöttömyys ei poistu sillä, että palkattomilla harjoittelijoilla korvataan määräaikaisia työntekijöitä. Se, että työpaikat voivat ketjuttaa tiettyjä hommia harjoittelun kautta on surullista ja ei anna nuorille positiivista kuvaa työelämästä.
On kuitenkin olemassa esimerkiksi yliopistojen harjoittelutuki, jota opiskelijat voivat saada harjoittelua varten. Tällöin korkeakoulu sitoutuu maksamaan tietyn määrän palkasta ja työnantaja toisen. Tätä mahdollisuutta pitäisi käyttää juuri näihin paikkoihin, joilla ei ole mahdollista palkata itse kokonaan harjoittelijaa. Harjoittelutuen käyttöä pitäisikin kehittää kattamaan myös ammattikorkeakouluja, koska monet kesätyöpaikat edellyttävät harjoittelutuen saamista ja rajaavat näin ammattikorkeakouluopiskelijat ulkopuolelleen.
On sanottu, että työhön antaa yhtä ison panoksen kuin siitä saatu palkkio on. Jos on palkkana nolla niin mitä voidaan edellyttää työpanoksesta?
On kuitenkin olemassa esimerkiksi yliopistojen harjoittelutuki, jota opiskelijat voivat saada harjoittelua varten. Tällöin korkeakoulu sitoutuu maksamaan tietyn määrän palkasta ja työnantaja toisen. Tätä mahdollisuutta pitäisi käyttää juuri näihin paikkoihin, joilla ei ole mahdollista palkata itse kokonaan harjoittelijaa. Harjoittelutuen käyttöä pitäisikin kehittää kattamaan myös ammattikorkeakouluja, koska monet kesätyöpaikat edellyttävät harjoittelutuen saamista ja rajaavat näin ammattikorkeakouluopiskelijat ulkopuolelleen.
On sanottu, että työhön antaa yhtä ison panoksen kuin siitä saatu palkkio on. Jos on palkkana nolla niin mitä voidaan edellyttää työpanoksesta?
